keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

Kolinaa ja vilinää koolinkilaudoilla

Vilpoista keskiviikko-iltaa!

Kun minusta  kesällä ei mitään kuulu, olen useimmiten viettämässä  alkukantaista " laatuaikaa".  Heh heh tuo koko sanaällötys, jota en itse olisi takuulla koskaan keksinyt. Ehkä taas vain olen turhan muutosvastainen, niinkuin monet entiset nuoret jossain iässä. Oli se ikä sitten milloin hyvänsä.
Parinpäiväisen laatuajan vieton jälkeen olisin taas vain nukkunut kellon ympäri, jos se olisi ollut mahdollista. 

Valvoin tietysti vahtien naapureitani eteisen  vintillä. Toisin kuin ihmisnaapureitteni tekemiset, näiden pikku kolistelijoiden meno on saanut uteliaisuuteni ihan positiivisesti punaiselle! Viime kerralla heitä en vielä nähnyt.  Pelkäsin jo sen lapinpöllön ruhjakkeen pistelleen koko pesueen parempiin suihin, kun ei alkanut hiiskaustakaan kuulua. No mitäs minä oisin kuullutkaan. Ajaa päristelin pitkäksi kerennyttä heinikkoa tunti tolkulla.

Vaan kun illatsuun päästiin, alkoi nälkä kalvaa meitä kaikkia yhtäaikaa.  Alkoipa oven päältä vilahdella pieniä suloisia nenän päitä! Ja kuulumaan vähän varoitusääniäkin minulle. Mitäs metelöin.

Yöksi pimeni ja alkoi sataa. Näin emon? seisovan nurkalla kahdella jalalla kuulostelemassa korvat pystyssä. Voi kun tuo olikin kaunis! Ja niin sitten nukahdin jokapuoliseen töpinään. Pahimpiin kolahduksiin heräsin, mutta olin todella iloinen näiden vekkulien läsnäolosta! En ainakaan tuntenut itseäni yksinäiseksi. 


Paremmin tämä kuvannee sadetta -jos sitäkään,  kuin kaunista kesänaapuriani! Hatara muistikuva ei ole vähääkään tieteellinen ja toistaalta niin herkkää olentoa en osaisi edes piirtää.

Pienpetoihin en ole kovin usein törmännyt, edes nähnyt hangella jälkiä. Mutta jos katsoo tilastoja niiden pitäisi olla kovinkin yleisiä! Toivottavasti mitään häkkejä tai muita väkkyröitä ei ala ilmaantua lähistölle. En pitäisi tätäkään mahdottomana, sillä olihan kerran  haaskakin kaivettu ojan penkkaan aivan pihapiirin reunalle ja vieläpä vain parinkymmenen metrin päästä lähteestä sen yläpuolelle! Sieltä penkan takaa se löytyi kauhean mätänevän hajun ansiosta. Tutkittuani sitä lähemmin siellä oli ainakin kokonainen matoja kuhiseva lintupoikue, sekä kalanjätteitä. Joimme tuosta lähteestä kulkiessamme. Lähteellä oli merkkinä kepin päässä kauha.



9 kommenttia:

  1. Kiitos vierailustasi! Toivottavasti "pesueesi" varttuu turvallisesti aikuisiksi, tuollaisen näkeminen ei varmaan ole kovin tavallista :)
    Hienoja sun teokset, ihanat värit niissä!

    VastaaPoista
  2. Oi mikä kuva! Herkkä ja suloinen♥

    VastaaPoista
  3. No jopas! Eläimiä - oli ne sitten melkein mitä tahansa - on mielenkiintoista seurata vaikka se vaatiikin melkoista kärsivällisyyttä mutta silti, niillä on ihan omat rutiininsa ja aikataulunsa.

    VastaaPoista
  4. Anteeksi, Anne-Riitta, en tunnistanut ystävääsi! Oliko hilleri, minkki vai joku muu peto?

    Ihanaa viikonloppua sinulle.♥

    VastaaPoista
  5. Oiko tuo kärppä??? Tosi ihana kuva, varmaan piirrät poikasetkin kunhan ne tulevat esiin.

    VastaaPoista
  6. Tulee mieleen Muumimaailman Nipsu. Mahtaisiko olla jotain sukua? Kivan näköinen kaveri, ilmeikkääksi olet maalannut. Jännittävät ajat tulossa.

    Minä olen seurannut pihapönttöjen jakoa, sitten poikasten ruokintaa ja nyt ovat jo ensimmäiset lentäneet lähipuihin. Vielä ovat sinitiaiset ja kirjosiepot jäljellä.

    VastaaPoista
  7. Kyllä tämä lie solakka näätä, vaikka arvelin ensin kyllä rakenteen puolesta kärpäksi, En ole varma. Väri ja koko ei oikein sovi kärppään..

    Piirrän tietysti jo poikasia...Kiitos kommenteista.

    VastaaPoista
  8. Perdón por el examen anterior, veo que he suspendido, ¿como se me ocurre copiar?
    Tú eres mas inteligente y has borrado el comentario..OK
    Los españoles somos de otra manera, pienso que tomamos la vida con mas humor
    Otra vez, Adios!!! Ciao!! By!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Kiva huomata sinun nähneen vaivaa ja katsoneen julkaisuni.💖

Blogitekstisuositus

KOVA LUU

  Tässä se parempi jalka Hymniä omaishoitajuudesta Suomessa Tarina on tosi ja lainattu omasta julkisesta fb-kirjoituksestani ...