Hyvää Joulukuun Kuudetta iltaa!

Arwi-vainaa, tuo karmeita kokenut lähes silmäpuoli sotasankari, edesmennyt kissani kuvassa. Piirtämiseen on Arwiitti itse osallistunut tassuineen. Hällä kun oli se tyyli ryypätä vesivärivettä, purra pensselinvartta, ratustella kynät poikki ja istua sekä tepastella piirroksen päällä.

Arwi, Olit tosi Sälli!

Nuo silmät mua sähtää!

Tänään vuorossa Maukan kampihäntäinen kissa!

Kissa on muotoiltu liimapuusta ja kokopuinen häntä liitetty takapuoleen. Katti näyttää hyppäävän minä hetkenä hyvänsä pystyyn.

Musta Vaaraonikin antoi minulle jo heti aamusta vähän sähköhoitoa käydessään kipunoimassa vieressäni. Suorastaan sen turkki rätisi. Olisikohan jotain kevään merkkejä? Huomaan useissa blogikirjoituksissa jo havaitun esim lintujen elämässä orastavaa keväisyyttä ainakin etelämmässä.

Kissa, puutyö nikkaroinut Mauri

Saunavedet, takavuosien raikasta AKVEDUKTIA

Emalinen sankko, puukorvo, pumpattava vesikaivo ja tietysti jossain lähettyvillä menosuuntaan käännetty vesikelkka valmiina odottamassa. Siinäpä sitä takavuosien akveduktia.

Kaivolla

Spring in Boy´s

Herrat heinä suussa, pastelli

Kissani Faarao osaa lentää luudalla, melkein.

Mustalla kissalla sively parantaa monia vaivoja!

Ja onkos tuo ihmekään, näin söpön lemmikin toimiessa parantajana.

Faarao alias Vaarao alias Varukki, melkein Sipe Santapukki

Vitsi, että mulla on niin hieno kissa! Olen todella ylpeä siitä! Vesiväri