perjantai 16. syyskuuta 2016

Haikeuden kukkanen


kasvaa kasvaa kunnes kuihtuu pois

juukelin rehuhan pitäis nyhtää juurineen jo ennen itämistään

Haikeuden kukkanen, vesiväri

keskiviikko 14. syyskuuta 2016

Näätiäisten paratiisissa


Tämän runon kopsasin Aili mummon blogista 




RUNOILIJAN OSA


Ei pääskynen pyynnöstä laula
eikä pihlaja kerskaa: Olen pyhä puu
ja siksi kukin valkeana

Turhuutta vaatia kasvojamme näkyville
vastausta kysymykseen miten kaikki alkoi

Tämä ei ole kuvattavissa
tämä on vähiten käskettävissä
tätä ei voi opiskella

Ei lahjaa vaihdeta
saatu mikä saatu
kiitos



Kuva tuli jostain muualta, vähän kuin uni hiipi se mieleeni....Kun katselin tummuvaa syyskuun iltataivasta täältä kerrostalon ikkunasta, Sysimusta hetki jo.
Sataa ropauttelee.


Näyttäytyivät näätiäiseni etuajassa, eihän vielä ole lumen valkeudesta tietoakaan. Huomenna paistaa aurinko, luvattiin sääennusteissa. Vielä  on monta vesisadetta ja virsun kitkausta ennen ensimmäistä hiutaletta.

Selitäpä hajanaisesti kulkevat ajatuksesi ja luo siitä kokonaisuus, ei se niin helppoa olekaan kuin sään ennustaminen. Mutta siinä tepastelee nyt tuo pesue, joka oli majoittunut viitisen vuotta sitten mökin vintille. Tai nelisen vuotta. Mitä tässä enää laskemaan ajan kuluja.... kun on muitakin kuluja.

Yltäkyllin

Eikä nettiyhteys päästänyt takaisin Aili mummon bogiin tarkistamaan, kenen tuo runo runoilijan osasta  oli.......





Syksy saa

..ja saan minäkin...


kohta hepulin, kun muistelen näitä nostalgisia aikoja, jolloin piirsin sitä, mitä elin.
Ja  missä elin. 
Nyt city sentrumissa ei juuri kusiaispesiin törmää, mutta en sitä odottanutkaan.
Tulin illalla  arabian kurssilta ja kovin tyytyväinen olen nyt, kun järjestyi vielä paikka.  
Tyytyväinen, että tämä nyt tuli mahdolliseksi täällä kaupungissa asuessa. Enkä olekaan enää ainoa asiasta kiinnostunut, vaan motivoituneita opiskelijoita on muitakin.
Puolensa kullakin.





nostalgiaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa,
SYKSYINEN METSÄ ja kusiaispesä
-vanha seinäpahvi ja vesivärit

perjantai 2. syyskuuta 2016

Syysillan pimeydessä

...surisevat vielä suloiset mettiäiset mielen sopukoissa
mutta eivät ne sieltä kaikkoa
edesTäystuholla
pienestä hätistelystä puhumattakaan


Mettiäiset, vesiväripiirros

sunnuntai 28. elokuuta 2016

Lähteen kaipuu



Joensuun taidemuseossakin voi huomata tuon veden kaipuun


Perinteisen arvotaiteen huoneessa, missä näkyy runsaana Munsterhjelm ja monet
 mestarit on pieni maalaus, jonka päähenkilö on kuotaissut itsensä ilkosilleen ilmeisesti keskellä yötä, vallitsevasta  taivaan pimeydestä päätellen.

Rähjöttää siinä kiven päällä kuolon kalpeana oljennellen vedenkalvoa kohden tähytäkseen omaa kuvajaistaan. Vuan miksi,,,, Teos on niin vanha, ettei kyseessä voi olla ainakaan huonovointinen  festarivieras, jonka älypuhelin on tipahtanut Pielisjokeen ja rosvo vienyt vaatteet. .

Näin aprikoitsen tuota taideteosta, joka todellakin on niin puhutteleva, että jäi minunkin hataraan mieleeni ikiajoiksi,
Mutta pois synkkyys ja huolet ja kukkaiseen kylpyyn...

Neito lähteessä, piirros

sunnuntai 24. heinäkuuta 2016

Rysän vierestä

Kalajuttuja



Tämä pariskunta on nyt yllätetty täysin rysän vierestä ja armolahja on nostettu sepääseen....

Vesiväri piirros


Pää täynnä keijukaisia


Hyvää sunnuntai huomenta


Aloin joku aika sitten piirtää postikortteja varten kuvia, jotka ovat melko lapsenomaisia, yhtä fabuloa, nyt en enää muista olenko julkaissut tämän jo blogissani vai en, sillä pääni on jo niin täynnä keijukaisia.




Keijut, vesiväri, piirros

maanantai 18. heinäkuuta 2016

Sua lähde kaunis katselen...


...Ja mietiskelen, valitsisitko tämän kortin jos se tarjoutuisi myytäväksi kaupan telineessä?


Keijulähteellä, vesivärit


lauantai 28. toukokuuta 2016

Suoraan luonnosta

Kuinka se  luonto osaakin muotoilla...

Kävelin eilen illalla Joensuun Linnun niemessä 

Vastaan tuli monenlaisia pesäkoloja ja pikkueläinten lymypaikkoja, tässä muutamia taiteellisimmasta päästä...
Oli mukavaa käyskennellä kielon tuoksussa Pyhäselän rannalla. Lintujen viserrystä kuului vielä jokapuolelta, mutta itikan pirulaiset, nuo kammottavat moskiitothan ne kuppasivat lopulta niin pahoin, että oli jatkettava matkaa takaisin kaupunkiin...








Auvoisa ilme, itikat eivät ole vielä päässeet hyökkäämään, olen rannalla mutta kohta on käytävä lepikossa...

sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Haikeutta kerrakseen

ja haikeushan ei parane haikeilulla... Mitä oisi suomalainen jos mela lakkaisi kolahtelemasta ja kuuluisi vain suhinaa ja avun huutoja hhhhh


Pielisjoki ennen vappua 2016

keskiviikko 6. huhtikuuta 2016

Sininen ja punainen


-Vai oliko se punainen ja sininen

Niin kaukana ja niin lähellä toisiaan 

vouisiko lähempänä ollakaan
ja vastakohdat täydentävät toisiaan

Niin kaukana ja niin lähellä, vesiväri piirros



tiistai 8. maaliskuuta 2016

Ei ainakaan hiphoppari

Onko tämä mies teatterista, kirjallisuudesta vai historiasta?

Se on ainakin varmaa, ettei hän ole hiphoppari.

Eikä minulla mitään ole vastaan hoppareitakaan hhhhh.


Lyijykynä-piirros

sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Hiirienkö Kalevala






Hyvää Kalevalan Päivää

Kalevala kuuluu kaikille, pienille ja suurille. Hienoa että meillä on kansallis eepos. Sitä vain joskus tulkitaan niin puuduttavalla tavalla, että varsinkin lasten on vaikea ymmärtää Kalevalan kerrontaa. Aikuinenkin saattaa vaipua poreilemaan. Jännitäviä juttuja on Kalevala kuitenkin pullollaan, jännäys on nykyajan virtaus numero uuno. Muualta saa helposti pureskeltavaa täytettä esimerkiksi, kun avaa telkkarin tai tietsikan ja mitä kaikkea mobilea kelläkin on.

Myös kotouttamisessa voisi olla Kalevalalla oma merkityksensä kouluopetuksessa, en tiedä onko asiaa siltä kannalta ajateltu..
Toivon ettei kävisi niinkuin meille koululiikunnan traumatisoimille, että kestää kovin kauan palata asiaan, jos koskaan. Iteltänikin into katkesi joksikin aikaa kumpaankin. Ainoa lause minkä muistan kouluajan kalevalaisesta teksistä kuuluu näin: ....sorran sontatunkiohon läävän nurkkahan nutistan. Kotona piti monta kertaa kysyä mitä se läävä ja sen nurkkaan nutistaminen tarkoittaa. Tuon ansiosta kuitenkin jäi pysyvä muistijälki tuostakin....hhhhh

Ja takaisin Rauta-aika ja kalevalainen taide. Please. Nämä hiiret eivät nyt kuulu pahemmin asiaan. Sattuivat vain pomppimaan pöydällä kun olisin etsinyt parempia kuvia. On kerrankin niin hyvä ilma, että täytyy unohtaa Kalevala ja häippästä ulokoilemaan.. Ehkä illemmalla avaankin Kalevalan jos hiiret  rotat eivät ole sitä jyrsineet lukukelvottomaan kuntoon.






maanantai 22. helmikuuta 2016

Vivahteita maanantaihin

Tervehdys Arvoisa Vieras

Tänään maanantaina tarvitsen väriä tähän harmaaseen päivään. Tekstini näyttävät lyhenevän mutta eihän kukaan aina ole vireessä jos varsinkin on muuta ajateltavaa niin sanotusti.
Super


lagom

sinivihreät

lauantai 30. tammikuuta 2016

In lost? Pahasti eksynyt,....

Kylläpä nyt naurattaa

...kun lopultakin eilen illalla osuin majapaikkaani, siis nykyiseen kotiini suoraan sisäpihalle vieläpä. Pitkän metsä sekoilun eli pitkittyneen iltakävelyn jälkeen kadunnimi rupesi vaikuttamaan oudon tutulta hhhh

ja muistin asuvani kyseisen kadun kulmassa hhhhhhh mutten varsinaisesti kyseisellä kadulla.

Joopa. Tällaista voi tapahtua uudessa kotokaupungissa pimeällä. Tiesin, etten ollut pahasti eksynyt, koska en ollut ylittänyt vielä Pielisjokea kertaakaan. Ainakaan palaamatta takaisin tai uimalla.

Olen siis Joensuussa. Matkalla johonkin. Luulisin. Onpa niin huoleton olo kuin hollituvan entisellä rengillä.

Kuitti uudesta passista

 

keskiviikko 27. tammikuuta 2016

Vantaan kasvot kaksinaiset

Tammistossa

Tikkurilan asema
Vesipisaroita ikkunaruudussa 
huomenna pitäisi lähteä ja palata
ei huvita
on liukasta
en mene tuonne 
asemalle 
se tuo vain ikäviä muistoja
tuonilmaista
ja lähtöjä
vaikka portaat ovatkin vielä uudet

viivasuorat kiskot kulumattomat
mitä tulevat joskus vielä olemaan

en minä sitä ole enää täällä ihmettelemässä
vetelät ovat minua nyt mihinkään viemään



Ruutin kosken seutua



Kuvat kännykällä viime kesältä veljeni hautajaisten aikoihin
Vantaan joki Haltialan seudussa






Blogitekstisuositus

KOVA LUU

  Tässä se parempi jalka Hymniä omaishoitajuudesta Suomessa Tarina on tosi ja lainattu omasta julkisesta fb-kirjoituksestani ...