..ja saan minäkin...
kohta hepulin, kun muistelen näitä nostalgisia aikoja, jolloin piirsin sitä, mitä elin.
Ja missä elin.
Nyt city sentrumissa ei juuri kusiaispesiin törmää, mutta en sitä odottanutkaan.
Tulin illalla arabian kurssilta ja kovin tyytyväinen olen nyt, kun järjestyi vielä paikka.
Tyytyväinen, että tämä nyt tuli mahdolliseksi täällä kaupungissa asuessa. Enkä olekaan enää ainoa asiasta kiinnostunut, vaan motivoituneita opiskelijoita on muitakin.
Puolensa kullakin.
 |
| nostalgiaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa, SYKSYINEN METSÄ ja kusiaispesä -vanha seinäpahvi ja vesivärit |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! Kiva huomata sinun nähneen vaivaa ja katsoneen julkaisuni.💖