Hieman ironiaan taipuvaisuuteni takia voisi olla otsikosta aistivinaan jotain tuon tapaista, mutta totta joka sana
Vuonna 2008 olin erään ystäväni kanssa Koitajoen suunnalla Kesonsuolle erkanevalla joenhaaralla, jota puroksi kyllä kutsutaan. Jahkailimme vesille lähdön kanssa ukkosen jyrinän takia, matka kun olisi useita kilometrejä pitkä. Ilman näyttäessä rupeavan selkiintymään, joelle lähdettiin.
Purolla nähtiin ihmeellinen sateenkaari-näytelmä. Kauempana näkyi paistavan aurinko aivan siniseltä taivaalta sateenkaarien takaa, mutta me jouduimmekin ukkosrintamaan. Äkkiä suuri sateenkaari kääntyi meitä kohti lähestyen veneen takaa. Aivan kuin olisi valtava olento kääntynyt meitä katsomaan. Se oli niin leveä että peitti koko puron leveyden useita metrejä. Korkeutta sillä tuntui olevan aina taivaaseen asti.
Istuin veneen kokassa ja kaari siirtyi minuun alkaen liekehtiä vaatteissani ja hiuksissani ja ympäröivässä vedessä. Kaverini hämmästyi ja minäkin aluksi ihan järkytyin tästä suuresta yllätyksestä niin että iho meni kananlihalle, Sateenkaari viipyi ainakin kilometrin matkan ja niin kauan ympärilläni, kun laskimme maihin vastapäätä Keson lintutornia. Salamat välähtelivät ja kaari kääntyi pois taas kuin elävä olento ja himmeni alkaneeseen sateeseen. Lintubongari oli ollut samalla tornissa ja nähnyt myös jotain merkillistä tapahtuvan.
Minulla oli seuraavana kesänä Taitokeskus Piirolan Pihassa näyttely, missä kerroin tästä tapahtumasta ja mistä tämä kuvakin. Kuva maalauksesta on skannattu sanomalehtikuvasta ja siksi noin epämääräinen. Alkuperäinen maalaukseni tuhoutui myöhemmin huonossa säilössä kelvottomaksi.
 |
| Seuraaja |
