Sonkajan koulun vanha tammi

Näiden korkeuksien tammeksi  kookas yksilö on Sonkajan koulun tammi. Taimi on tuotu aikaa sitten Vanhasta Valamosta. Myrsky on sitä vahingoittanut kaatamalla ison runko-oksan kuvan ottamisen jälkeen.

Tammi pakkasessa

Hevosena

Onpa tullut pariin kertaan katsottua telkusta Ypäjän hevoskoululaisten touhuja. Huomioni on kiinnittynyt enimmäkseen hevosiin. Kyllä ne ovat kauniita ja tuollaiset hyvin hoidetut hevoset suorastaan säkenöivät. Tähän piirrokseen ei ollut hevosta mallina, vaan se on ihan "omasta päästä".
Enpä ole varma onko hepalla  harjassaan kuuran kukkia vai oikeita kesäkukkia.

Mielikuva hevosesta, pastelli

Pakkasen panemaa

Komea päivä.  Arvokkasti huurteiset puut ja hanki hohtavat talviauringon paistaessa haalean siniseltä taivaalta. 

Mutta tuo pakkanen!

 Kasvot muistavat lapsena tapahtuneen ikävän paleltumisen samanlaisena päivänä. Olin aikuisten mukana nostamassa jäitä avannosta. Niitä tarvittiin sähköttömässä taloudessa maidon jäähdyttämiseen kesällä. Jäitä säilytettiin mutaläjässä navetan läheisyydessä. "Kuutiot" sahattiin järven jäästä, vedettiin hevosella ylös jään pinnalle ja  kuljetettiin ylös pihaan.
Pakkasta oli lähes -30C.  Naamani alkoi yht´äkkiä tuntua oudon lämpimältä. Onneksi toiset huomasivat kasvojeni valkenemisen ja minut vietiin sisälle lämpimään. Seurauksena oli palovamman kaltainen paleltuma. Sen jälkeen pakkanen on tuntunut hyvin ilkeältä  kasvoissani.

Keväämmällä hiihtämässä  kuvassa

Mahdotonta menoa Lylysuolla

Sarjassamme Pieniä Ihmeitä!

Hyvä Vieraani! 
Eilen mystisesti kadonneet kuvat olivatkin yönaikana itsestään palautuneet. Hyvä niin. Oisikohan yhteen kuvaan kohdistuneet tekemiset sitten jotenkin siirtyneet muihinkin teksteihin, missä on samanlaisia asetuksia ym.. Nalle-sivukaan ei taida olla ihan kunnossa. Enpä tiiä kun en ole asiantuntija.

Tässä nyt sitten kimppu tulppaaneja. Eivätkä nämä ole vanhaksi menneitä joulun aikaisia ale-kukkasia, vaikka jokunen jo vähän siinä ja siinä alkaa ollakin.

Tulppaanit, taitettu kortti, vesivärit

Hapottomia pihlajan marjoja

Mökin pihlaja

Tammikuu on puolessa välissä, enkä rehellisesti sanottuna ole siitä tippaakaan katkera. Enkä pystyisi katkeruutta tai happamuutta edes  tuntemaan, ehkä en yhdestäkään asiasta näin henk.kohtaisella tasolla -mutta jos jokin pännii, se on aivan eri juttu, eikö vain?
Viime syksynä ei mökin pihlajassa ollut montakaan marjaa -eivätkä nekään muutamat olleet kovin punaisia..

Sekaannusta kuvien kanssa! Jostain syystä blogistani hävisi joukko kuvia. Muutenkaan kuvan liittäminen ei onnistu niinkuin pitäisi.

Hakovaarassa Hopeapajun alla

Talvea vaaralla. 
Kuvan puu on jo kaadettu, mutta Hiltusen mökki Hakovaarassa on entistä ehompi! 

Keskitalvea Hakovaarassa

Toukokuun valoissa
Viimeisiä rakennuksia tien varressa matkalla Keson lintutornille.

Keson Kakadu, Erittäin Harvinainen!

Tammikuista päivää Hyvä Vieraani.

Olen liikkunut paljon luonnossa ja oleskellutkin siellä myös yksinäni päiväkausia, tosin vain sulan maan aikaan. Joskus saattaa tavata silloin aivan "erikoisia lajeja". Monelle henkeen ja vereen asiantuntijalle saattaa kyllä syntyä erimielisyyttä näistä havainnoista. 
Tuskinpa tästäkään  kukaan saa rariteettia vaikka kiiruhtaisikin mahtavalle Ilomantsin Keson lintusuolle sitä oikopäätä tähyämään putkeensa! Kannattaa kuitenkin tänä vuonna yrittää, sillä mielenkiintoista katsottavaa ja kuunneltavaa on niin paljon, ettei huonokuntoisempi jaksa kaikkia muistikorttejaan edes repussa kantaa.

Keson Kakadu, puuvärit

Näkymiä Kesonsuon lintutornista. Suo, joka täytyy KOKEA!

Pitkospuut Kesonsuon lintutornille

Keijukaiset parasta päänsärkylääkettä

TiistaiTervehdys!

Päätäni alkoi oudosti särkeä. Niskastakin kuuluu vain kuivaa rutinaa kuin näkkäripaketista. Mikäs avuksi? Eihän tähän auta Ibusalit tai Disperinit eivätkä parasetamoolit tai muutkaan apteekkirohdot. Päätin kokeilla keijukaisia. Ne ilmestyivätkin tuohon muutamassa hetkessä. Mikä onkaan rattoisampaa, kuin piirrellä Ihan niitänäitä. Suosittelen.

Keijukaiset lääkkeenä, piirtelyä

Lisää piirtelyä...väriä lisää...

    

Ja Sitten Lopulta... Maahiseltako apu?

Vastaani tuleekin  keijukaisten talo, niin luulisin. Tai kokonainen linnahan tuosta tupsahtikin Ehkäpä sieltä löytyykin keijujen henkilääkärin vastaanotto, missä itse Maahinen kopsauttaa ryhmysauvalla polvilumpiooni -ja katso! Päähäni ei koskaan ole koskenutkaan.

 Kannattihan taas vähän piirrellä.

Keijujen talo, värikynät yms

Kattien loppiaisjuhlat!

Huomenna tämä ylensyönti ja yletön ystävällisyys taas päättyy. Kuvassa kissat juhlivat paperilyhtyjen valossa. Myös lintuparvi on tulossa ja suuren lyhdyn päällä istuu piippalakkinen HIIRI.

Juhla, vesiväri

Happy NewYear! Ja Onnenkengällä ohimoon.

Mitähän tuo aivan elonsa alkutaipaletta aloitteleva  suloinen pikku riiviö oikein aikoo?
Varotaanko, ettei vain osu Onnen kengällä ohimoon? Vai oisko se sittenkin kaiken muuttava kohtalokas ONNENPAUKKU tuo pläjäys!

Pikaiseen tehty vesiväri piirros

Joulurauhaa Ja Hyvää Uutta Vuotta!

Toivotan Sinulle  Hyvää Joulua   Arvoisa Vierailijani!

 

 

Lyhdyn valossa. pastelli

Ottakaa sika kiinni!

Linja-auto pysähtyi mökin kohdalle. Lapset olivat äitiä vastassa potkukelkkoineen. Huomasin tien vieressä kaksi lumiukkoa. Ja - enpä ollut uskoa silmiäni, kun toinen, se jolla ei ollut porkkananenä, vaan jonkinlainen, ikäänkuin kärsä, pinkaisi äkkiä luuta viuhuen metsään päin. Säikähdin.

Pihasta alkoi kuulua kovaa huutoa: Ottakaa se sika kiinni!! Muuta asiaan liittyvää en tiedä sillä linja-auto kaasutti jo matkoihinsa

Run away, vesivärein tehty piirros

Tonttujen tarkkailua illansuussa

Kummia tyyppejä nuo tonttu-pojat. 
Mitenhän ne jaksavat rymytä iltakaudet kuusikoissa. Ja eikö palella näppejä, olen aina ihmetellyt, sillä rukkaskäsinhän on paha kirjoittaa.

Tarkkailutontut, kortti

Saunavedet, takavuosien raikasta AKVEDUKTIA

Emalinen sankko, puukorvo, pumpattava vesikaivo ja tietysti jossain lähettyvillä menosuuntaan käännetty vesikelkka valmiina odottamassa. Siinäpä sitä takavuosien akveduktia.

Kaivolla

Leppäpuilla lempeät löylyt

Joulusaunan höyrytessä
Lempeässä löylyssä
pulski pariskunta hikoo selät köyryssä.

Eikös olekin runollista ja mukavaa, kun ei edes itse tarvitse saunapuita kantaa!

Saunapuun kantajat

Hulinaa metsän reunassa

Sieltä ne kuikkiit metsän reunasta nuo tontut. Ja taas on kiikarissa tuo vaarallinen VAARA-MAISEMA

Joulunalus kiikarointia! Vesiväri

Kun pojat olivat pieniä

Niin, jouluhan ei siitä miksikään  muutu, jos maan päälliset vaeltajat vaihtuvat. Vai?

Poikani Jussi ja Timo

Alakuvan Pekka-pukkia (lanko) ei sen enempää kuin Timo-poikaani enää ole.

Joulu 1984

Piirun verran Ennen joulua

Talvi ja maa

Valon hetki ilman kallista sähköä! Piirros

Enkelinsiivet tiukilla

Huonekasveista kauneinpia on Enkelin Siipi

Kukka niin arvaamaton, että kaiken voi jo etukäteen ennustaa. Pudottaahan  se lehtensä kuitenkin tavallisen kuivassa huoneilmassa! Vanhoissa puutaloissa se sensijaan menestyi (-y) mainiosti ja kasvu ylsi aina  laipioon asti nahkean vehreänä ja koristeellisena läpi talven.. ainakin naapurissamme erään ompelijattaren kotona.

Se oli upea näky pienine haaleanpunaisine kukkineen suurikokoisen, kullattuna hohtavan koristeellisen ompelijan peilin läheisyydessä salin oven poskessa.. Varsinkin kun pihan toisella puolella oli  touhuntäyteinen navetta  lehmineen ja possuineen täydessä tuoksussa! Kontrastikin oli täydellinen.

EnkelinSiipeni, vesiväri

Tornin kynttilä

Satu saloineen joulua enteilee
kaikkine valoineen meille hymyilee

Vesiväri piirros

Oh Tannenbaum!

Valaistu yksinäinen kuusi puistossa on jotenkin niin huikean haikean näköinen. Puiston reunamilta ja takaa tuikkivat valot ihmisten kodeista illan pimeään ja vilkuttelevat tervehtien joulupuuta. Joulun jälkeen siitä tulee taas vain tavallinen sitkeä puistopuu, yksi muiden joukossa, eikä kesällä ohikulkijakaan kiinnitä siihen huomiota, vaan ihastelee kukkivia pihlajoita.

Puiston kuusi, pastelli

Hyvää Itsenäisyyspäivää entisestä elämästä!

Talvi on sittenkin tullut.
 Kuvassa Laukka -ahon toistasataa vuotta vanha tuparakennus, sellaisena kun se kuvanottohetkellä ja tuona pakkaspäivänä on ollut. Suomi-neito on nuorempi!

Tässä tuvassa on ommellut kenkiä joskus suutari. - Laukka-ahon riihen jatkoksi rakennettu puimalarakennus blogin otsikkokuvassa

Flowers "omalla tyylillä"

Suokukkia

Suohullu kun olen, kaikki vaatimattomatkin kukat tuoksuvat ihmeelliseltä ja näyttäytyvät silmissäni suurena.

Vanha kortti, sekatkn.

Kuumaa chiliä ja piirroksiani, video

Tulipa mieleen kokeilla elokuvan tekoa Picasassa,  kaikkea mieleen juohtuukin.

 Näin tulin saaneeksi aikaan ensimmäisen "musiikki-elokuvani" piiroksistani ja kuvistani. Ehkäpä seuraava olisikin jo vähän parempi... Musiikissa ei ainakaan minun mielestäni ole pahemmin valittamista, tosin sekin löytyi vahingossa koneeltani.

Tästäkin voi lähettää kommentteja ja vinkkejä. Kiitos etukäteen!

Iltapuuhaa Nallen kanssa

Tämän nallukan nimi on aina muistettava kirjoittaa Oikein Isolla. Joulupukki oli veljelleni joskus tämän pienenä ollessa tuonut  tuon Nalle-Karhun.

Hänellä oli tuo uskollinen Nalle-Karhu vielä toisella kymmennelläkin  usein mukana. Se oli musta, kulunut ja sen ruskeat eläväiset lasisilmät killittivät uteliaan näköisinä, milloin repusta tai tyynyn alta..

Karhu-Nallen kanssa, pastelli

Miksi Joulua tarvitaan?

Tontut! Pastelli

Synkeä humeeti... noin 10v sitten iski punonta-kärpänen

Pelastaako kynnetty pelto Synkeän Humeetin?

Punontaa, weaving

Loistetta

Odotus, pastelli

Pukin käynti ankarakin totuudenhetki?

 Albumistani löytyy monenlaisia leikkeitä..

Piirros vuodelta 2008, pastelli

Vaatimaton sydän

Conte

Kuka ryskää porstuassa?

Karhu-pukki rottinki-sauvoineen.  Vesiväriä vanhalle pahville.

Jänikset kuun valon kannalla

Ehdin haaveilla  lumesta. Se satiin.
Sitten väikkyivät mielessä jo joulun valot. Mutta katajaan kapsahtivat ajatukseni lumen pikaisesti sulettua!

Kuun loimottaessa  näkyy peikkokin paremmin, vesiväriä vanhalle pahville

Anne-Riitta ylösalaisin!

Eräänlaisena "liitymäkohtana"  Fagerholmin vasta julkaistuun kirjaan "Lola ylösalaisin", jonka juuri luin.. Pidän kovasti varsinkin tuosta kirjan nimestä!  Halusin heti päästä lukemaan, kun sain kirjan hyppysiini!

Minä ylösalaisin, värikynä piirros

Vieno Kuutamo

Kettu kanasensa niitulle ajoi...

Pienet kanaset ne hyppeli, akryyli

Yllätyksiä "Kustille", Turunenko tulossa?

 Huoltomiesten ansiosta 2.

Apua, missä ovat Gust Goltenberginä piirtämäni tonttu- ym kuvat? Kaipaisin niitä kovasti tunnelman kohottamiseksi pimeässä marraksessa. Muttei vielä mitään, että nuokin pääsivät jossain muutossa ehkä lopullisesti häviämään. Oma syyni. ( tai Goltenbergin)

 Pahempi yllätys oli kun äsken kotiin tullessani satuin vilkaisemaan porraskäytävän nimitaulua ja sen mukaan on hetken poissaollessani kämppääni muuttanut Turunen. Avasin oven pelonsekaisin tuntein. Vastassa oli kuitenkin kissani Vaarao, jollaista ei Varmasti ole Turusella, kuka tuo sitten lieneekin. Mutta ehkä Turunen on vasta tulossa!

Varjele enkeli Herran nimessä kellari-loukkoani kaikilta maailman yllätys-Turusilta, vaikkei mitään henk-koht sen nimisiä ihmisiä vastaan olekaan.

Tolkutonta tonttuhyppelyä Alter egoni silmin nähtynä

 Maassa ei juurikaan lunta tällä hetkellä. Mitenkähän tontut saavat nyt aikansa kulumaan? Ainoatakaan en ole tänä vuonna päässyt näkemään. Jonkun hieman tonttua muistuttavan kyllä hiippailevan paikalliseen baariin päin, mutta tarkempi lajimääritys on jäänyt hämäräksi.

Piirros pahville, Gust Goltenberg, as minä

Vappu, jota haukuttiin AASIKSI.

Vappu oli pienikokoinen sotahevonen. Hyvin kiltti..  Nukuin joskus Vapun vieressä ja lypsin sen tissejä. Vapulla oli helppo ratsastaa.

Tätä tammahevosta haukkuivat koulumatkakiusaajani aasiksi.

Kenkutusta vesisateen johdosta

Pilalle meni koko orastava joulun odotus. Tässäpä onkin vanha haravakone keväthangessa sen kunniaksi!!!

Piirros

Talvi sopii suomalaiselle!

Vähän lyijykynää ja vesiväriä

Silloin kun olin pieni...

Tämän tyyppisiä ukkeleita kovasti odotettiin

Ka, pukki!

Timo Tapio

tonttu

Tämä viehättävä tonttu-poika on kuin ilmetty edesmennyt poikani Timo.

Ruusun kiulukat ja tammen oksa

Alkutalven tiara, vesivärit

Koulumatka- hämärä, mitä se on?

Metsätietä pitkin kulkemalla 
lapset ennen
kotiin saapui illan suussa

Peikko ehkä istui kuusipuussa
Tontut heidät näki tullen mennen