lauantai 25. heinäkuuta 2020

Kaljun lapsosen perheidylliä Ropan järven rannalta

Tunnelmaisia kuvia 

Kiva on katsella vanhoja kuvia nyt, kun vanhat traumat ja ikävä ovat painuneet uusien ikävien alle, ja pystyy katsomaan  kuvien kertomaa, kieltämättä kaunistakin tarinaa. Kuvassa nuori äitini ja hiehovasikat ja itse olen isäni sylkyssä. Isäni kuoli jo vuonna 1970.  Valkoisesta Lumikista tuli minun nimikkolehmäni. Kuva on vuodelta 1954.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! Kiva huomata sinun nähneen vaivaa ja katsoneen julkaisuni.💖

Blogitekstisuositus

KOVA LUU

  Tässä se parempi jalka Hymniä omaishoitajuudesta Suomessa Tarina on tosi ja lainattu omasta julkisesta fb-kirjoituksestani ...