Arvoisat pitkämieliset vieraani

perjantai 31. toukokuuta 2013

Aitoa metsän väkeä tapaamassa

Tervehdys huuhkajan naapurista ja näätiäisten alakerrasta!

Vaatimaton metsämökkimme tuli siivottua lattiasta kattoon, minkä nyt vuorokaudessa parissa kerkiää, kun myös rassasin välillä kukkapenkkejä Tämä olikin samalla tuunausreissu, sillä välittäjäkin näyttäytyi juuri kesken pahimman mylläkän. Nyt olen ihan poikki enkä vielä oikein halua ajatella mökitöntä elämää. Näin lie paras kuitenkin, ei minusta ole kahden edestä reiskaksi! 

Mutta ei niin ikävää ettei jotain mukavaakin. Tultuani mökille kuului jokin lintu tehneen välikattoon pesänsä. Arvelin että västäräkki olisi jo saanut ekan poikueensa. Ihmettelin vain kun ei lintu pyrähtänyt lentoon, kun ovea joutui aikalailla paukauttamaan. Pian tuon pesän toiminta alkoi herättää uteliaisuuttani. Kun aamuyöstä läksin pihan perälle ja aika vauhdikkaasti vielä, oven päältä kuuluikin murinaa! Huh!

Pian kömmin takaisin ikkunaan jos vilaukselta näkisin vaikkapa ärhäkän näätiäisen. Olipa hieraistava silmiä kahteen kertaan kun humalasalon päähän aivan muutaman metrin päähän  oli ilmestynyt suurikokoinen pää,  joka tuijotti suoraan ikkunaan. Löydettyäni lasini olin tunnistavani tämän ensin suuri kokoiseksi huuhkajaksi. Huuhkajakin tuolla salolla huhuilee. Sen verran nyt viisastuin  katsellessani kuvia, että kyseessä oli kookas lapinpöllö! Sen katsetta ei hevillä unohda!

Viikset ja" kulmakarvat" koristivat suurta päätä. Sain katsella myyriä kyttäävää lintua niinkauan kuin jaksoin. Mentyäni taas uudestaan ulos olin kompastua jänikseen. Saman suuren linnun näin nousevan ojan varresta  illalla taittaessani saunavastaa.  Lähistön suurelta suoalueelta huokuu vielä yökylmää vaikka päivä olikin  kuuma. Olipa ihana käydä kerrankin saunassa ilman itikoita. Tänä aamuna ne  jo olivat heränneet.

Pihassa huojui vain yksinäinen tulppaani siellä täällä. Oisko myyrillä ollut osuutta asiaan. Välikaton Veetua en päässyt näkemään. 

Jäähyväinen, vesiväri


7 kommenttia:

  1. Pöllön kohtaaminen oli varmasti jännittävää vastapainoksi herkkä tulppaani.

    VastaaPoista
  2. Hienosti välittyy tunne tuosta kuvasta ja se on taito jota kaikilla ei ole. Hyvä.

    VastaaPoista
  3. Excelente post amiga, muchas gracias por compartirlo, da gusto visitar tu Blog.
    Te invito al mio, seguro que te gustará:
    http://el-cine-que-viene.blogspot.com/

    Un gran saludo, Oz.

    VastaaPoista
  4. Sinullapa on omalaatuisia naapureita!
    Orpo tulpaani - kiitos kuvasta!
    Hyvää alkanutta kesäkuuta sinulle, Anne-Riitta...

    VastaaPoista

Jättämäsi kommentti on Lahjasi minulle!