Kiltit lapset, varokaa tätä hinkaloa!

Ja miksiköhän tätä "jauhosäiliötä" sitten pitäisi varoa?

Kalpea ja kammitsoitu

Neitokainen katsoo varjoon. Selän takana olisi paljon valoisampaa.

Kalpea ja kammitsoitu, piirros, sekatkn, kasvot maalattu kahvilla

Leipäkorvo, tuo ihmeellinen Sampo

Muutama sana ja kuva leivänteosta kesäaikaan

Äidin tekemää leipää

Myös kuumina kesäpäivinä oli leipää ennen leivottava  ja varsinkin heinäntekoaikaan leipää kului vielä tavallista enemmän. Tuvan uunia oli tietysti lämmitettävä ja silloin  vahdittava myös riihikuivaa pärekattoa, ettei vain piipusta lennähtäisi kipunoita sytyttämään tulipaloa. Kattoa saatettiin ensin kastella hilaamalla sinne tikapuita pitkin sankolla vettä. 

Myöskään ukonilman ei toivottu nousevan leivinuunin ja piisin hohkatessa salamoita houkuttelevaa lämpöä. 
Kesäinen leivän paisto olikin hikistä hommaa, mutta eipä tullut tuskanhiki makoisaa leipää voin kera niityn laidalla varjossa eväinään syövien.

Kaukametsän asuvaisia sammaleisilla sijoilla

Siinä Nalle-emo pesueinensa sammalpohjaisilla sijoilla, jäkäläisillä kankahilla kaukana saavuttamattomien salojen takana

Mantsin mukavat metsäläiset, pastelli

Sulat höyhenen kevyet

 En malta olla julkaisematta tätä kuvaa uudelleen nimettynä,  vaikka poistinkin sen  erään tekstin mukana aiemmin. Blogini on sekin lennähtänyt aivan kaukaisimpiin maihin saakka höyhenen lailla, mistä olen hyvin iloinen.

Valokuva piirroksestani

Ongella Sulkavan suunnalla

Kesähelteellä ongin ruohikossa  ja piirsin, mitä näin.

 

 Kala vei onkeni. Mutta ei se minua ollenkaan harmittanut. Ehkä kalaa.

 

Ongella Sulkavan suunnalla, pastelli

Spring in Boy´s

Herrat heinä suussa, pastelli

Mitä mietit poika pieni?

Lapsi ajatuksissani, Derwent ja punaliitu

 

Markku Juha Ensio,  (heijastukset johtuvat lasista)

 

Huoltomiesten ansiosta ja uutta hellaa juhliessa!

Maanantaista tulikin lopulta suorastaan JUHLAPÄIVÄ saatuani uuden lieden keittiöön ihan käden käänteessä. Kiitos!

 

Ja se kävikin todella nopeasti soitettuani huoltomiehen päivystykseen. Heti alkuunsa sainkin  ällistyksekseni  kuulla, että keittiöni menee samantien kokonaan remontiin, enkä voisi käyttää sitä kahteen viikkoon ollenkaan!
Älysin soittaa kuitenkin uudestaan ihmetellen, johtuuko tämä jotenkin uuninluukustani..?
Onnekseni puhelut vain olivat menneet hieman sekaisin  ja tieto olikin tarkoitettu aivan toisen kiinteistön asukkaille...

Juhlistankin nyt uutta hellaani kesäisellä piirroksella ja saatanpa leipoa vaikka korvapuustit koemielessä  ihan tuotapikaa! Ehkäpä panen muutamia pakkaseen  piknikkiä varten jossain niitun laidalla kesemmällä.

Pellon laidalla

Arkiset orvokit

Arkiset orvokit- kortti, akryylivärit

 

Mutta nyt onkin arki ja maanantai! 

Ja voisi sanoa, ilkeys kun vallan saa, ei kellään ole mukavaa. Ei ole  kivaa ilkeilijöiden kynsissä! Ilkeys sai minussakin vallan eilen sunnuntai-iltana tavattuani erään mukavan tuttuni. Muistinkin taas juuri Ne, jotka olivat minua kiusanneet. ja tavallaan vieläkin käytöksellään pilasivat  iloni tuosta tuttavani kanssa käydystä jutustelusta näin jälkeenpäin ajatellen.

Ja kirjoitin siitä blogiini. En halua kuitenkaan pilata blogiani yksin muutaman typeryksen takia. Joten poistin tuon kirjoituksen nukuttuani yön yli. Vaikka tuo kiusaaminen vakava paikka minulle olikin.

Mutta Hyvää maanantaita 7.pv toukokuuta Kaikille tasapuolisesti! 

 

Anne-Riitta

Kevään keijuja ja ihania surusilmiä

Kevään kaunokainen siinä tähyilee tulevaan suveen. Mitäköhän tuo mahtaa tuoda tullessaan. Itsekullekin. Ja pian on taas syksy, joten asioiden pitäisikin jo alkaa tapahtua, ettei kaikki kaunis ja kuviteltu siirry taas vuodella eteenpäin. Tai tulevaisuuteen, jota ei enää ole. Sitä miettien surullinen on surusilmä.

Angel, pastelli

Metsä kukkii

Pian alkaa tuo hetken kestävä hektinen aika. Metsät, purot ja tien vierukset tuhahtavat täyteen elämää. Ylivalottuneissa pusikoissa pörisee ja sirisee. Korennon siipi sipaisee vain ohimennen.

Metsätien varressa

PÄIVÄ PICASSONA

Ruukkukala soi. 

Picasson maanantaikappale!

Maanantai aamu aukeni sateisen harmaana. Ja toivottoman mälsänä. Päätin pelastaa kuitenkin päivän itselleni.
Miten ois päivä Picassona, visertelivät nyt vasta pihaan saapuneet muuttolinnut, joiden aamuöiseen äkilliseen mekastukseen olin herännyt melkein sydän kurkussa säikähtäen kesken unieni.

Ruukkukala soi, värikynä piirros

Lampfaita

Pysyisivätköhän lampaat tuon aidan takana?

Viisain on laumassa Musta-lammas!

Suru-adressini Martalle

Perjantaina 13.pv huhtikuuta 2012

Martta Marian muistolle

Martta Kiiski in Memoriam

Nukkelan ovet olivatkin lukossa..

Nukkelan sivulle ei jostain syystä päästykään. Odottelemmekin  tässä. 

(Pääsin sivulle kuitenkin myöhemmin ja sieltä löytyykin nyt lisää nukkeja)

Milka ja Natalia

Natalia on kaunis neitokainen

Natalia ja Milka ovat  ompelemiani nukkeja. Malli on alunperin venäläinen ja olen mukaillut sitä mieleni mukaan.

Tämä tyttöjen välisestä ystävyydestä... Natalia on ekana tekemäni nukke  porukasta, joka on Nukkelaan tulossa. Sivu ei suostunut millään ottamaan vielä neitoja vastaan! 
Nuket olen tehnyt vuosina 2006 ja 2007 kierrätyskankaista ommellen. Somisteeksi on lisätty helmiä, nappeja ja nauhoja. Kasvot olen ommellut erivärisillä rullarihmoilla, sekä valmistanut kengät ja päähineet käsin ommellen.

Nukkelan toinen asukas tulee huomenna!

Meille tulee varmaan kivaa uudessa paikassa, vaikka vähän jännittääkin muutto.

Olen Milka. Olen vähän ujo. Vaatteeni ovat  vielä silitettävänä. Puen ne ylleni kun huomenna tulen ja pari kaverianikin saan mukaani.

Kissani Faarao osaa lentää luudalla, melkein.

Mustalla kissalla sively parantaa monia vaivoja!

Ja onkos tuo ihmekään, näin söpön lemmikin toimiessa parantajana.

Faarao alias Vaarao alias Varukki, melkein Sipe Santapukki

Vitsi, että mulla on niin hieno kissa! Olen todella ylpeä siitä! Vesiväri            

My Animals

Rakkaat lampaat ja Arwi-vainas plus muut, pastelli