Tervetuloa polskimaan tänne ajatuksen virtaan katselemaan piirroksiani, kuvia ja kirjoituksia. Uusia postauksia ei ole tullut ihan jokapäivä. Luulin joskus jo blogini kokonaan kuolleen pitkän tauon aikana, mutta ei, se olikin kulkeutunut jo toiselle puolelle maapalloa. Viihtymisiin! Bink ja Bonk! 🌺🌺Toivottaa Anne-Riitta
sunnuntai 14. toukokuuta 2023
sunnuntai 22. tammikuuta 2023
tiistai 20. joulukuuta 2022
maanantai 19. syyskuuta 2022
Linnunlahti
Jätetty lentisverkko
Hiljaisuuden voi nähdä ja kuulla lentisverkon kahtapuolta.
Hiekan jyvät lepäävät kostean alla. Ei ole tuulta ei ääntä, vain syksy.
Tulijat lähenevät rantapolkuja, kuuluu voimistuvaa puhetta,
aksentista päätellen ei kenenkään heistä äidinkieltä
Kävelevät kevyesti ohitse katseet suoraan eteenpäin. Kutsuttuina, nenät samaan suuntaan.
Vain etenevät, eivät juokse tai vilkaisekaan järvelle. Siellä kun ei tapahdu mitään.
Ovat jo menneet ohi, äänikin on lakannut kuulumasta.
Valo kuultaa verkon lävitse ja viipyilee siinä vielä.
lauantai 17. syyskuuta 2022
sunnuntai 11. syyskuuta 2022
tiistai 6. syyskuuta 2022
perjantai 2. syyskuuta 2022
Kansien painatus
Kiitos Picaset kirjapainolle
Räpsöön poika istuu nyt keskemmällä ja se onkin huomattavasti paremman ja vapautuneemman näköinen asettelu näin.
Vantaan Tammiston luonnonsuojelualue
Sinäkö se oot???
Tammiston luonnonsuojelualue ei ehkä ole sitä, mitä maaseudun luonnonsuojelualueet, vaan kaupunkimetsikkö koirankusetuspolkuineen, Ihmeellisiä muotoja tulee vastaan tällä muutaman hehtaarin lahottajien suosimalla lämpäreellä yhtenään..
perjantai 12. elokuuta 2022
Kirjan kannet
Kirjan tekeminen äästä ööhön docsilla
Räpsöön poika kehittyy julkaisuvaiheeseen
tiistai 9. elokuuta 2022
sunnuntai 7. elokuuta 2022
lauantai 6. elokuuta 2022
Karhumäki, ilmakuva
Vanha ilmakuva Reposaaresta
S 2 Torpedoveneen muistomerkki
Reposaarelta
Haaksirikko |
Torpedo alus S2 upposi Porin edustalla myrskyssä 4. lokakuuta 1925. Koko miehistö, 53 henkilöä hukkui. S2:n uppoaminen on rauhan ajan pahin merionnettomuus Suomessa.
tiistai 2. elokuuta 2022
Suuria koivupahkoja
Pahkeinen, onpas aikamoisia pahkiksia!
Kesän mittaan on tullut kuljeksittua tutuissa paikoissa, missä ei voi näitä luonnon muodostelmia ohittaa pysähtymättä. Ovat saaneet olla rauhassa ilkivallalta ja sahan terältä ja hinaamiselta onneksi. En tiedä miten kauan pahkan kasvaminen tällaisiksi jälliköiksi kestää.Tyltyntien pahka Meri-Porissa Kokemäenjoen suistossa |
Haltialan maatilalta Helsingistä löytyy myös elävän näköinen "hirmupahka"
perjantai 29. heinäkuuta 2022
Meri-Poria ja Reposaaren idylliä eräinä hellepäivinä
Reposaaressa ei voi oikeastaan uida muualla kuin varsinaisella uimarannalla lähellä Lontoota, jos ei putoa mereen vahingossa. Rannat ovat todella kivikkoisia.
Takana siintää Mäntyluodon satama |
Kylläpä meri ja aurinko niin peevelisti häikäisi, jäi aurinkolasit autoon. |
Mäntyluodossa joskus aikaisempana kesänä |
torstai 28. heinäkuuta 2022
Pylväslyhdyn jalusta
Meri-Porissa
Muinaisjäännös synkässä metsässä korkeassa kuusikossa Kokemäenjoen suistossa. Tämä onmaanantai 25. heinäkuuta 2022
Villi Pohjola, "Räpsöön poika maailmalla"
Kirjaviritelmiä ja Räpsöön poika
Kuvassa Uusi Pohjola, Reposaaren kulta-ajan työläisten ja siirtolaisten vuokrapytinki, jonka yläkerran hellahuoneessa ystävämme Stefan Kärkkäinen on syntynyt. Rakennusta ei enää ole, niinkuin moni muukin asia on saarella muuttunut.
Vierailuni Reposaressa ja kesäisellä Tyltyntiellä Kokemäenjoen suistossa oli varsin mukava hengähdystauko, mutta samalla kova rutistus ja kirjoitusviikko vanhan ystävämme kesäpaikassa. Puhtaaksikirjoittelin siellä elämänkertaa joka ilmeisesti elokuun aikana julkaistaan. Kirjan nimi on paljon puhuva "Räpsöön poika maailmalla" Hanke on edennyt pikkuhiljaa ja ollut välillä vaikeiden tapahtumien vuoksi jäissä. Myöskin se, että muistelija asuu talvet Saksassa Schwaabeissa Holtlandissa on tietysti vähän vaikuttanut yhteydenpitoon. Kuitenkin pidän tätä komennusmiehen kertomusta ja matkaa Reposaarelta maailmanääriin kertomisen arvoisena. Ulkosuomalaisten elämästä vähemmän on tietoa, vain lähinnä kauhisteltiin Ruotsiin muuttoa sensijaan että olisi enemmänkin pitänyt kääntää katseet kotimaahan, miksi tämä tapahtui.On puhuttu myös Espanjaan muuttaneista eläkeläisistä tai vanhoista amerikansuomalaisista ja olihan niitä Australiaankin muuttaneita. Usein puheissa on tietty "sävy". Thaimaa myös tapetilla. Ulkosuomalainen ei ole kuitenkaan kovinkaan kummajainen, mutta rohkea pitää olla ja uskaltaa katsella vähän kauemmas.,.
Reposaari on varsin omintakeinen yhteisö. Sinne kulkee autotie siltoineen Porista suuren Mäntyluodon rahtisataman ohitse. Satamassa näkyi olevan nyt yksi laiva, aikaisemmin siellä on niitä ollut yhtäaikaa useampia. Nyt Mäntyluoto on jo hiljentynyt, ennen se oli Suomen suurin rahtisatama. Satama jää nostureineen kauemmas vasemmalle ja seuraava huomion arvoinen etappi Räpsööhön mennessä on Tahkoluoto, minne ei ole nykyään asiaa muilla kuin työntekijöillä.Yhtenä päivänä kulkiessamme autoon tunki tympeä öljyn haju. Toisena päivänä tuuli vei katkun merellepäin eikä se enää tuntunut. Rekkaliikenne oli huomattavan vilkasta. Siikarannan leirintäalue on vielä matkan varrella meren äärellä. Rantametsikkö olikin tupaten täynnä asuntoautoja ja perävaunuja. Sitten saavutaan Reposaaren taajamaan, jossa on omaleimainen tunnelmansa. Vanhoja taloja on kunnostettu ja osa entisellään. Talossa saattaa asua esimerkiksi vanha pariskunta kaksistaan. Myöskin uusia taloja on rakennettu ja meren rannassa on ollut joku vuosi sitten asuntomessut. Messualueen uudisrakennuksista voi olla monta mieltä. Saarella on myös yksi korkea kerrostalo. Rannat ovat täynnä veneitä ja paatteja. Rauma Repolan aikoinaan Suomen suurin sahalaitos on saarelta palanut aikoja sitten. Kuumuus on ollut valtava. On pelätty koko saaren tuhoutuvan, vesi on kiehunut sahan kanaalissa ja asukkaita siirretty turvaan silakkapaatteihin avomerelle.
Bussilla ei päästy vaan Laineella seilattiin |
Reposaaren taajamaa kuvassa
maanantai 11. huhtikuuta 2022
torstai 31. maaliskuuta 2022
Ukrainan tuoksu
Palattiin sotaan
Blogitekstisuositus
KOVA LUU
Tässä se parempi jalka Hymniä omaishoitajuudesta Suomessa Tarina on tosi ja lainattu omasta julkisesta fb-kirjoituksestani ...
-
Hei, taas löytyi kysyttävää! Tällainen taulu vuodelta 1952 Kuopiosta päin. Olisiko peräti torilta lähtöisin? Maalannut K. Hurme, nimess...
-
Antologia Uuden työväenkirjallisuuden novellikilpailu -Kumpaa tehdä, kirjoittaa vai piirtää? Vai käykö niin kuin välillä on käynyt hi...
-
Puna-taudin kourissa Virren veisuus Lisä tunnit, pientä vilunkia Iloiset enot rannalla Ilmain haltija
-
Mutta istu tähän! Ongelmat sivustollani kestäneet jo 8kk. Tänään sain kuitenkin sähköpostiini ilmoituksen, että osoitteeni olisi vihdoinki...
-
Kesäkuu 2023 kuumeni juhannuksen alla Vanhakin koni virkistyy käytyään välillä uimassa. Valitettavasti Vantaan uintipaikat on vähissä.Kuusj...
-
Sininen zeppeliini: Hae henkilöjäseneksi Natoon : Maailmanpoliittinen tilanne kiristyy kuin kesänmaisterin salihousujen kumilanka. Suomalai...
-
Talven iloja ja kodikasta oloa, toivotan tämän kuvan kera Sinulle Arvoisa vieras! Tämä vanha postaukseni uudelleen ihan kokeeksi, sillä s...
-
Tervehdys! Tänään oli meidän kylän Kela-päivä. Vein omaishoitajan kuntotuskurssi-hakemuksen. Paikkoja taisi olla niin monta avoinna, että...
-
Yritin lukea blogiani sen jälkeen, kun korjailin kirjoitusvirheitä ja tein pikku muutoksia ja sitten yritin myös kirjautua Blogi...
-
Kirjan tekeminen äästä ööhön docsilla Räpsöön poika kehittyy julkaisuvaiheeseen Niin paljon kuin tässä onkin puurrettu Google docsin kanssa,...