maanantai 19. syyskuuta 2022

Linnunlahti

Jätetty lentisverkko

Hiljaisuuden voi nähdä ja kuulla lentisverkon kahtapuolta.

Hiekan jyvät lepäävät kostean alla. Ei ole tuulta ei ääntä, vain syksy. 

Tulijat lähenevät rantapolkuja, kuuluu voimistuvaa puhetta, 

 aksentista päätellen  ei  kenenkään heistä äidinkieltä

Kävelevät kevyesti ohitse katseet suoraan eteenpäin. Kutsuttuina, nenät samaan suuntaan.

Vain etenevät, eivät juokse tai vilkaisekaan järvelle. Siellä kun ei tapahdu mitään.


Ovat jo menneet ohi, äänikin on lakannut kuulumasta.

Valo kuultaa verkon lävitse ja viipyilee siinä vielä.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! Kiva tunne, että huomaa sinun nähneen vaivaa ja katsoneen julkaisuni.

Blogitekstisuositus

KOVA LUU

  Tässä se parempi jalka Hymniä omaishoitajuudesta Suomessa Tarina on tosi ja lainattu omasta julkisesta fb-kirjoituksestani ...