Ottakaa sika kiinni!

Muutamia näkökulmia syömäjuhliin...

Miksi piileksit siellä lumisten oksien alla, oi lampaan pää?

Silmäkuoppasi saattavat jäätyä umpeen ennenkuin vuosi vaihtuu
Sisällä on paljon lämpimämpää... ainakin uunissa

Sika ja lammas, silloin kuin puhutaan ruuasta...
Molemmilla on syytä paeta, jos aikovat päänsä säilyttää.

Mutta tosiasiassa ei meidän maailmamme tunne vaihtoehtoja
Viimeisiltä rannoilta kääntyvää ammutaan vähintäänkin jalkaan
Valinnat on tehtävä jo ennen syntymää

Lampaan pää, vesivärit

Lampaan pää, tullut uunista

LP kattilassa

Kontion hiihtoreissu

Siinä se taas hiihtää tuo vanha ryökäle

Muistosanojen aikaan

In memoriam M L

mitä suurta meteliä surusta pitämään kun pienestäkin pääsee jo parku
tulisit vain äkäiseksi enkä siitä taas minä tykkäisi

nämä kallatkin piirsin jo kesällä valoisaan aikaan
varoilta
valmiiksi pimeällä katsella
ja nyt on pimeän aika
lokakuu ja kohta marraskuuksi vaihtuu

Pitkäaikainen sairaus uuvutti ja vei kaiken paitsi muistot
niille rakennetaan uusi menneisyys niillä tulevaisuutta huijataan

miksi huitoa minkään perään -näin vain elämässä käy että näinkin käy-

juna meni  jo eikä siihen pitänytkään nousta
se oli vain suoran tien kulkijoille ja minä kuljen mutkaisella tiellä
ainakin seison sen vieressä sinunkin vieressäsi seisoin
pahoissakin mutkissa

mutta kevät
kunhan se tulee taas
lorottaa vettä joka rännistään ja pörräävät ötökät sinisiipiset ja rupisammakot kahareisin lauhkeiden vesien lätäköillä
kuhisten kuin ennen kun ongella käytiin ja sitten syötiin patakukkoa ja paistettuja särkiä niin että rasva suupielistä valui

mutta onhan siihen aikaa
tulevaisuuteen
kun nyt ollaan vasta tässä hetkessä

Hyvästi ja Kiitos

Haikeuden kukkanen

kasvaa kasvaa kunnes kuihtuu pois

juukelin rehuhan pitäis nyhtää juurineen jo ennen itämistään

Haikeuden kukkanen, vesiväri

Näätiäisten paratiisissa

Tämän runon kopsasin Aili mummon blogista 

RUNOILIJAN OSA

Ei pääskynen pyynnöstä laula

eikä pihlaja kerskaa: Olen pyhä puu

ja siksi kukin valkeana

Turhuutta vaatia kasvojamme näkyville

vastausta kysymykseen miten kaikki alkoi

Tämä ei ole kuvattavissa

tämä on vähiten käskettävissä

tätä ei voi opiskella

Ei lahjaa vaihdeta

saatu mikä saatu

kiitos

Kuva tuli jostain muualta, vähän kuin uni hiipi se mieleeni....Kun katselin tummuvaa syyskuun iltataivasta täältä kerrostalon ikkunasta, Sysimusta hetki jo.
Sataa ropauttelee.


Näyttäytyivät näätiäiseni etuajassa, eihän vielä ole lumen valkeudesta tietoakaan. Huomenna paistaa aurinko, luvattiin sääennusteissa. Vielä  on monta vesisadetta ja virsun kitkausta ennen ensimmäistä hiutaletta.

Selitäpä hajanaisesti kulkevat ajatuksesi ja luo siitä kokonaisuus, ei se niin helppoa olekaan kuin sään ennustaminen. Mutta siinä tepastelee nyt tuo pesue, joka oli majoittunut viitisen vuotta sitten mökin vintille. Tai nelisen vuotta. Mitä tässä enää laskemaan ajan kuluja.... kun on muitakin kuluja.

Yltäkyllin

Eikä nettiyhteys päästänyt takaisin Aili mummon bogiin tarkistamaan, kenen tuo runo runoilijan osasta  oli.......

Syksy saa

..ja saan minäkin...

kohta hepulin, kun muistelen näitä nostalgisia aikoja, jolloin piirsin sitä, mitä elin.

Ja  missä elin. 

Nyt city sentrumissa ei juuri kusiaispesiin törmää, mutta en sitä odottanutkaan.

Tulin illalla  arabian kurssilta ja kovin tyytyväinen olen nyt, kun järjestyi vielä paikka.  

Tyytyväinen, että tämä nyt tuli mahdolliseksi täällä kaupungissa asuessa. Enkä olekaan enää ainoa asiasta kiinnostunut, vaan motivoituneita opiskelijoita on muitakin.

Puolensa kullakin.

nostalgiaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa,
SYKSYINEN METSÄ ja kusiaispesä
-vanha seinäpahvi ja vesivärit

Syysillan pimeydessä

...surisevat vielä suloiset mettiäiset mielen sopukoissa
mutta eivät ne sieltä kaikkoa
edesTäystuholla
pienestä hätistelystä puhumattakaan

Mettiäiset, vesiväripiirros

Lähteen kaipuu

Joensuun taidemuseossakin voi huomata tuon veden kaipuun

Perinteisen arvotaiteen huoneessa, missä näkyy runsaana Munsterhjelm ja monet
 mestarit on pieni maalaus, jonka päähenkilö on kuotaissut itsensä ilkosilleen ilmeisesti keskellä yötä, vallitsevasta  taivaan pimeydestä päätellen.

Rähjöttää siinä kiven päällä kuolon kalpeana oljennellen vedenkalvoa kohden tähytäkseen omaa kuvajaistaan. Vuan miksi,,,, Teos on niin vanha, ettei kyseessä voi olla ainakaan huonovointinen  festarivieras, jonka älypuhelin on tipahtanut Pielisjokeen ja rosvo vienyt vaatteet. .

Näin aprikoitsen tuota taideteosta, joka todellakin on niin puhutteleva, että jäi minunkin hataraan mieleeni ikiajoiksi,
Mutta pois synkkyys ja huolet ja kukkaiseen kylpyyn...

Neito lähteessä, piirros

Rysän vierestä

Kalajuttuja

Tämä pariskunta on nyt yllätetty täysin rysän vierestä ja armolahja on nostettu sepääseen....

Vesiväri piirros

Pää täynnä keijukaisia

Hyvää sunnuntai huomenta

Aloin joku aika sitten piirtää postikortteja varten kuvia, jotka ovat melko lapsenomaisia, yhtä fabuloa, nyt en enää muista olenko julkaissut tämän jo blogissani vai en, sillä pääni on jo niin täynnä keijukaisia.

Keijut, vesiväri, piirros

ajatukseni lentelevät sinne tänne

tässä jatkuu sievien postikorttien mallisto

Sua lähde kaunis katselen...

...Ja mietiskelen, valitsisitko tämän kortin jos se tarjoutuisi myytäväksi kaupan telineessä?

Keijulähteellä, vesivärit

Suoraan luonnosta

Kuinka se  luonto osaakin muotoilla...

Kävelin eilen illalla Joensuun Linnun niemessä 

Vastaan tuli monenlaisia pesäkoloja ja pikkueläinten lymypaikkoja, tässä muutamia taiteellisimmasta päästä...

Oli mukavaa käyskennellä kielon tuoksussa Pyhäselän rannalla. Lintujen viserrystä kuului vielä jokapuolelta, mutta itikan pirulaiset, nuo kammottavat moskiitothan ne kuppasivat lopulta niin pahoin, että oli jatkettava matkaa takaisin kaupunkiin...

Auvoisa ilme, itikat eivät ole vielä päässeet hyökkäämään, olen rannalla mutta kohta on käytävä lepikossa...

Haikeutta kerrakseen

ja haikeushan ei parane haikeilulla... Mitä oisi suomalainen jos mela lakkaisi kolahtelemasta ja kuuluisi vain suhinaa ja avun huutoja hhhhh

Pielisjoki ennen vappua 2016

Sininen ja punainen

-Vai oliko se punainen ja sininen

Niin kaukana ja niin lähellä toisiaan 

vouisiko lähempänä ollakaan
ja vastakohdat täydentävät toisiaan

Niin kaukana ja niin lähellä, vesiväri piirros

Ei ainakaan hiphoppari

Onko tämä mies teatterista, kirjallisuudesta vai historiasta?

Se on ainakin varmaa, ettei hän ole hiphoppari.

Eikä minulla mitään ole vastaan hoppareitakaan hhhhh.

Lyijykynä-piirros

Luonnon lapset

Maanantaita ArvoisaVieras

Tahtoo kesään.....

Luonnonlapset

Hiirienkö Kalevala

Hyvää Kalevalan Päivää

Kalevala kuuluu kaikille, pienille ja suurille. Hienoa että meillä on kansallis eepos. Sitä vain joskus tulkitaan niin puuduttavalla tavalla, että varsinkin lasten on vaikea ymmärtää Kalevalan kerrontaa. Aikuinenkin saattaa vaipua poreilemaan. Jännitäviä juttuja on Kalevala kuitenkin pullollaan, jännäys on nykyajan virtaus numero uuno. Muualta saa helposti pureskeltavaa täytettä esimerkiksi, kun avaa telkkarin tai tietsikan ja mitä kaikkea mobilea kelläkin on.

Myös kotouttamisessa voisi olla Kalevalalla oma merkityksensä kouluopetuksessa, en tiedä onko asiaa siltä kannalta ajateltu..
Toivon ettei kävisi niinkuin meille koululiikunnan traumatisoimille, että kestää kovin kauan palata asiaan, jos koskaan. Iteltänikin into katkesi joksikin aikaa kumpaankin. Ainoa lause minkä muistan kouluajan kalevalaisesta teksistä kuuluu näin: ....sorran sontatunkiohon läävän nurkkahan nutistan. Kotona piti monta kertaa kysyä mitä se läävä ja sen nurkkaan nutistaminen tarkoittaa. Tuon ansiosta kuitenkin jäi pysyvä muistijälki tuostakin....hhhhh

Ja takaisin Rauta-aika ja kalevalainen taide. Please. Nämä hiiret eivät nyt kuulu pahemmin asiaan. Sattuivat vain pomppimaan pöydällä kun olisin etsinyt parempia kuvia. On kerrankin niin hyvä ilma, että täytyy unohtaa Kalevala ja häippästä ulokoilemaan.. Ehkä illemmalla avaankin Kalevalan jos hiiret  rotat eivät ole sitä jyrsineet lukukelvottomaan kuntoon.

Vivahteita maanantaihin

Tervehdys Arvoisa Vieras

Tänään maanantaina tarvitsen väriä tähän harmaaseen päivään. Tekstini näyttävät lyhenevän mutta eihän kukaan aina ole vireessä jos varsinkin on muuta ajateltavaa niin sanotusti.

Super

lagom

sinivihreät

Sif Sif Summer Sommer

Jospa kala syö

Kesä Onki Viilinki

Tunteita ja tuoksuja

Haavekukkia ja unelmointia

In lost? Pahasti eksynyt,....

Kylläpä nyt naurattaa

...kun lopultakin eilen illalla osuin majapaikkaani, siis nykyiseen kotiini suoraan sisäpihalle vieläpä. Pitkän metsä sekoilun eli pitkittyneen iltakävelyn jälkeen kadunnimi rupesi vaikuttamaan oudon tutulta hhhh

ja muistin asuvani kyseisen kadun kulmassa hhhhhhh mutten varsinaisesti kyseisellä kadulla.

Joopa. Tällaista voi tapahtua uudessa kotokaupungissa pimeällä. Tiesin, etten ollut pahasti eksynyt, koska en ollut ylittänyt vielä Pielisjokea kertaakaan. Ainakaan palaamatta takaisin tai uimalla.

Olen siis Joensuussa. Matkalla johonkin. Luulisin. Onpa niin huoleton olo kuin hollituvan entisellä rengillä.

Kuitti uudesta passista

 

Vantaan kasvot kaksinaiset

Tammistossa

Tikkurilan asema

Vesipisaroita ikkunaruudussa 

huomenna pitäisi lähteä ja palata

ei huvita

on liukasta

en mene tuonne 

asemalle 

se tuo vain ikäviä muistoja

tuonilmaista

ja lähtöjä

vaikka portaat ovatkin vielä uudet

viivasuorat kiskot kulumattomat

mitä tulevat joskus vielä olemaan

en minä sitä ole enää täällä ihmettelemässä

vetelät ovat minua nyt mihinkään viemään

Ruutin kosken seutua



Kuvat kännykällä viime kesältä veljeni hautajaisten aikoihin

Vantaan joki Haltialan seudussa

Morjes pilkittäjät ja muut kalamiehet ja naiset

Hellureit!

Huawei sen teit ja multa ensin järjen veit, kun et kylmässä suostunut toimimaan.

Ja Sinä, jos nimesi muistat!
Yritin nimittäin Sinun reissussa ollessasi parantaa blogini ulkoasua , hhhh

Ahvenet, piirros vanhoilla sakuroilla

Ja jo rupesi siinä harmaantumaan sekä pää että sää. Lunta työntää taivaan täydeltä. Eräät taas nukkuvat palmun alla, en ole siitä varsinaisesti kateellinen kuitenkaan. Parempi oisi hyvässä hotellissa.

Kaikki yritykset parantaa blogin ulkoasua siis epäonnistuneet tähän mennessä.
Mistakes. Mistakes.

Oi mummoni mun

---ja naapurin vanha emäntä myös!

Tammimarkkinat, kinkerit ja juoksentelevat koirat, virkistävä virrenveisuus lämpimän uunin edessä tuvassa.
Alan jo kaivata niitäkin.
Nämä viikot paukkupakkasessa alkavat käydä turhan pitkäveteisiksi. Ainoastaan pukemista ja riisumista, mitkä operaatiot kestävät tuntitolkulla sekä ulos lähtiessä, että sisälle tullessa-  Ja vasta on menossa viidennet villahousut.

Veisuuttaa

Lisää kuvateksti

Lentääkö puusta veistetty lintu?

 Harmaja on hetki

Puinen lintu kelluu, ui, tai oleskelee muuten vain sameahkossa rantavedessä. Sillä ei kai tuo onneton monoliitti edes uida osaakaan.Toivottavasti joku sen löytää ennen järven jäätymistä. Ennen kuin jää ja pakkanen sen halkaisee.

Puulintu, piirros

Palvelin jäässä

  - pakkanen hipoo kolmia kymppejä

 Mikäpä ei haalenisi tässä pitkään jatkuneessa paukkupakkasessa. Tähän ajankohtaan sattui myös muuttoni sekä samaan aikaan pari sairastumista.
oisko toinen niistä ollut tekosairaus, mene tiedä hhh.

                      lämmittelen näillä pikkuhiljaa haalenevilla joulumuistoilla.

          Timo-tonttu

tämän vuoden pokkaria

 Pokkaria

                                   omppuja ja pipareita

...vain tämän kerran...