Tervehdys pitkään aikaan, ainakaan moneen viikkoon, Arvoisat Vieraat.
Kaunis syksy on mennyt "ukko-rukan" muutossa ja sairastumisen lohdutonta etenemistä sivuten. Kumpikohan vie enemmän voimia, oma vai toisen sairaus, jaksapa tuota miettiäkään. Varsinkaan kun ei potilas yhtään hyväksy tapahtunutta ja joskus tuntuu ihan siltä, kuin olisinkin minä koko revohkan syypää... Kovin on nyt voimaton olo ainakin minulla.
Muutossa löytyi vielä näitä erilaisia kävelykepin päitä, joita joskus olimme metsästä löytäneet ja naureskelleet, että vanhuuden varalle.. Kun parempaa aihetta en keksinyt, ikuistinpa muutamia katajaisia kalloja, joita itsekin taidamme edustaa...
Enhän nyt vielä keppiä tarvitse, toivottavasti vuosikymmeniinkään, kesällä kävin vielä discossakin hillumassa... Eipä sitä oisi arvannut kyllä tämä kepin vuoleskelijakaan muutama vuosi sitten. Jalka nousi keveästi sienimetsässä ja purolla kalastellessa näihin aikoihin. Nyt ei ole kepistäkään enää mitään apua mihinkään..
 |
| Katajainen pää, värikynät |
Näin se elämä koettelee!
VastaaPoistaJoskus me kaikki olemme siinä kunnossa, että tarvitsemme kävelykeppiä!
Paranemisia miehellesi, Anne-Riitta.♥
Joopa,näinhän se meitä rääkkää. Onneksi on tullu hankittua näitä erilaisia keppejä...vaikkei nyt niin varsinaisen hyödyllisiäkään...
VastaaPoistaVoimia sinne molemmille. Aivan kuin kepin pääkin yrittäisi lohduttaa.
VastaaPoistaElämä on oikukas ja toisinaan raskas kun sitä katselee lyhyellä, nykyhetkeen keskittyvällä katsannolla mutta uskonpa että kepin omistaja on elämänsä aikana saanut paljon hyvää aikaan ja niinpä ne kuljetut polut ovat arvokkaita.
VastaaPoistaJoskus kulku hidastuu ja vaikeutuu mutta itse olen koittanut olla tyytyväinen siitä mitä jäljellä on - aivan kuten nytkin, sillä selkä naksahti taas ja olen kolmatta päivää käytännöllissti katsoen sänkyni vanki.
Jaksamista sulle toivotan ja vaikka se pelkältä sanan helinältä tuntuukin, toivon että uskot siinä olevan tunnetta mukana.
Voimia sinne teille molemmille. Toivottavasti asiat järjestyvät parhain päin.
VastaaPoistaVoimia teille molemmille!
VastaaPoistaTuo on kuin ankan pää:)
Elämässä tarvitaan noita keppejä, milloin mistäkin syystä,eihän ne mukavia kavereita ole.
VastaaPoistaToivon sydämestäni teille jaksamista ja voimaa.
Olipa pysäyttävä bloggaus. Toivotaan asioiden etenevän mahdollisimman hyvällä tavalla. Voimia kaikkeen!
VastaaPoistaMallina olo on kepille sopivaa puuhaa. Kaunis piirros.
VastaaPoistaVoimia teille!
Kun on kepin kanssa jo kulkenut ja vielä sai kepin laittaa odottelemaan on se elämän lahja joka koskettaa. Kaikilla meillä omat koetuksemme jotka joudumme kantamaan.. voimia
VastaaPoista