torstai 31. maaliskuuta 2022

Ukrainan tuoksu

 

Palattiin sotaan

Minun jalkani on kipeä ja nilkkojani pakottaa. Olen kävellyt liian monta kilometriä tänään. 
Monta vuotta sitten näin unta, että matkustajakone oli tehnyt pakkolaskun kammarin ikkunan alle. Se tuli päälle ja jysähti takaraivoon kuin ratapölkky. Ihmisiä alkoi tulvia matkalaukkuineen puutarhan läpi tupaan ja omenapuun oksat katkeilivat rytinässä. Olihan se kauheaa keskellä yötä kuun paisteessa, kun kone savusi tuvan juuressa ja mekkala keskellä yötä kun matkustajat harhailivat pimeässä kuka mihinkin suuntaan.
Jalkapuoli tuli aikaisemmin kuin menetti molemmat jalkansa. Ei hän unessa itkenyt. Se oli vain ensimmäinen värssy. Elämä siirtyy ehtoopuolelle eikä kuulu odotetusti ihanaa lintusen liverrystä vaan kumea hiljaisuus mikä on jättänyt taakseen jyskeen ja hätähuudot.
Ystäväni kertoi Syyriasta, miten tuuli toi kaupungista mätänevien ruumiiden löyhkän ja miten se tulee vieläkin hänen nenäänsä öisin. Miten hän kuulee siskonsa kuolinhuudon kun sotilaat ampuvat perässä tullutta siskoa selkään öisellä pakomatkalla. Kuolleet vain ovat nyt paljon lähempänä Myyrmäkeä, Tammistoa tai Joensuuta. Ukrainan viljapeltojen ja kukkaniittyjen tuoksu ei ole kulkeutunut tuulessa tänne asti mutta joskus sain kokea sen nenässäni minäkin.

Kaikki paska paljastui kevättalvisen lumen alta tuona päivänä kun tiesin Venäjän kriminaalien Ukrainaan hyökänneen, Masentavaa. Voi kunpa siitä tulisikin  lopulta puhdistavaa, mikä huuhtoisi tuon paskan pois.Toivon, että tätä seuraisi maailman laajuinen ihmisarvokeskustelu ja silmien avautuminen vallanhimoisen itsekkyyden aiheuttamalle rappiolle. Teurastajat ja massamurhaajat eivät pääsisi livahtamaan veräjän raosta tuosta vain. Nyt nakkivaraskin saa kärsiä enemmän teostaan mutta rahassa rypevät alistajat tuskin koskaaan.
Tämä mutkille käännelty tuuba oli elämässäni aistittavissa vuosien ajan, jo ennen sitä, kun se lentokone putosi kammarin ikkunan alle unissani.. Ihmisten vaatteissa ja kättelyissä, pieninmpiä paikkakuntia myöten piirakkapulikoissa, papin puheissa ja valtion rauhan hieronnassa ja hankkeissa. Kaikessa sellaisessa, missä kieroilusta ja kaksinaamaisuudesta on etua. En osaa edes kuvailla, miltä se odotus tuntui.







keskiviikko 19. tammikuuta 2022

Sininen zeppeliini: Hae henkilöjäseneksi Natoon

Sininen zeppeliini: Hae henkilöjäseneksi Natoon: Maailmanpoliittinen tilanne kiristyy kuin kesänmaisterin salihousujen kumilanka. Suomalaisten Nato-nusuttelu on lisääntynyt viime viikkoina...

lauantai 9. lokakuuta 2021

Madonna, mystinen taustavaikuttaja

Tästä alkoivat Ilomantsin karhufestarit!





Madonnan V-tyyli,  Erkki Määttänen


 Ilomantsin puunveistoviikko 24.-29.6.2013


"Maaseudun Sivistysliiton PUUSTA PITKÄÄN-hanke järjestää Ilomantsissa kansainvälisen puunveistotapahtuman, joka koostuu erilaisista työpajoista ja moottorisahaveiston mestarikurssista. Tapahtumaa tultaneen kehittämään tulevaisuudessa ja on mielenkiintoista nähdä, miksi se muotoutuu."


Puusta pitkälleen


Kuvassa oleva Madonna ja Määttäs Erkin haastattelu televisiossa 2000-luvun alussa olivat jääneet mieleeni. En ollut silloin koskaan vielä Ilomantsissa käynytkään. 
Kun sitten seisoin Ekin pihamaalla, huomasin tutun hahmon suksilla ja koin jonkunlaisen ahaa-elämyksen tapaisen. 

Madonna on sittemmin lahonnut ja kaatunut kiven taakse pitkälleen. Näin sen jo vuosia sitten pötköttävän selällään heinikossa, vain sukset olivat vielä kivellä. Miksei hieno Madonna ollut päässyt suojaan navettaan Mobutun veljesten seuraksi!

tiistai 21. syyskuuta 2021

Kuutamossa




Mikä se on tuo öisen tuulen vieno tuoksu? Kuu paistaa valaisten tienoon, missä katseeni havaitsee monia tapahtumia. Mutta se mitä katseeni etsii, se ei näy siellä.



Ruukkuani ravistin haistoin tuoksun mantelin

                        


Kanat alkaa ahdistaa paras karkuun pinkoo vaan



Lammaslauma nukkuu rauhaisaa ja viatonta unta



Puutkin painuu konkeloon toisiensa kainaloon



Tähtitaivaan kruunatut, katsehensa suunnatut
toisen silmiin loistaviin



Valvoo hän ja odottaa prinssiänsä saapuvaa



Kello kahta jo käy ei prinssiä näy
Ei tullut mokoma tänäkään yönä!



Aamu pian sarastaa, katolla pukki tähystää, ei vaaraa välitöntä.
Hyvin meni tämäkin yö.




 Kettu koloonsa viilettää saalista ei näy missänkäääääääääääääääääääääää!

perjantai 17. syyskuuta 2021

Laumasuoja


Aamun usva on häipymässä kumpareelta. Rouskis räyskis, nälkäiset lampaat hamuilevat kulkiessaan ravintoa suuhunsa lauman siirtyessä laaksoon päin. Vain mustalammas on valppaana. 
- Ei se ole söpö susihukkanen, vaan mikä lie sylkisuinen viruslinko, kapinen kummajainen, metsän kurkko vaivihkaa ilmestynyt siihen vaaniskelemaan? Mutta onneksi on laumasuoja!




lauantai 11. syyskuuta 2021

Puunhalaaja

Kolme vuodenaikaa

Tammiston luonnonsuojelualue Vantaalla: -Olen jostain syystä ihastunut kiviin ja kallioihin, niinkuin puihin ja pensaisiin, sammalmattoihin ja sammaltyynyihin, kukkiin ja perhosiin, pilvitaivaaseen ja pilvettömään, auringon paisteeseen, uhkaavaan ukkoseen...




 

sunnuntai 30. toukokuuta 2021

Veneranta


Puattipoukamaa

Järvi on Pyhäselkä. Vihdoin saapuneet odotetut aurinkoiset päivät.
Kamerakin alkaa peellä, mutten tarkoita sen merkkiä.






 


tiistai 25. toukokuuta 2021

Kevään töitä maaseudulla

Klassikko

Itse pidän tästä piirroksesta, se horjahtelee niinkuin alkukesän sää.
Akkaväki perunanteossa. vai kylväisivätkö pellavaa

Perunanteossa, vesivärit



sunnuntai 21. maaliskuuta 2021

Maagista Marian päivän iltaa

Kreppipaperista väriä kevääseen

Ennen Marriia oli yksi allakan merkityksillisimpiä ja enteellisimpiä päiviä. Muistan mummoni usein maininneen Marriian ja kevätpäivän tasauksen. Säitä ja enteitä ei katseltu suinkaan netistä, vaan usein oli allakassa pitkä rimpsu vuosien mittaan kirjattuja asioita. 
Ainakin päivät alkavat valoistua kesää kohti mentäessä ja silmät ovat jo pitkään kaivanneet ilostuakseen väriä ja valoa. 

Kukat etsvät vielä paikkaansa ja kukkia alkaakin olla jo vähän kaikkialla. Vaikka olen todennäköisesti lähdössä pääsiäisen viettoon, on kiva palata kun lähtiessään on siivonnut ja koristellut kotinsa tervetuliaiskuntoon. Tästä Marriiasta tulikin tosi maaginen, sillä sulatin pakastimen, pesin uunin pellit, järjestelin vaatehyllyt ja kirjat muun luuttuamisen lisäksi, olkoonpa kuinka sunnuntai. Tosin aloitin jo perjantaina. Palkitsin itseni askartelemalla paperikukkia. Se on todella mukavaa touhua. 






perjantai 26. helmikuuta 2021

Tikkurilan kirkko

Tikkurilan uuden kirkon ikkunamaalaukset  

 Fiiliksiä Tikkurilan kirkon ikkunain takaa

Eräänä paukkuvana pakkasiltana asemalta tullessani pysähdyin siihen tavaroineni katsomaan, sillä nämä rauhallista valoa heijastelleet ikkunat miellyttivät todellakin silmääni. Kiistelty kirkko oli valmistunut sen jälkeen, kun viimeksi siitä olin kulkenut. Yritin näppäistä palelevin sormin ja kylmissäni edes jonkunlaisen muiston tuosta hetkestä pitkän junamatkan jälkeen. Iäkäs äitini oli tullut minua junalta vastaan. Hänellä oli jo kiire kotiin.









 



Tässä vielä kuva viime kesältä. Voisi luulla että kirkko ei ole kolmiulotteinen.



maanantai 25. tammikuuta 2021

Kukkasin ja oksin Pielisjoen rantamilla

 Kesäisellä onkireissulla solmeiltuja

Villiintyneestä pusikosta löytyi näitä angervoisia  ja koivun oksia ja alkukesän nurmet lykkäsivät voikukkia. Ystäväni onkivat ja meillä oli myös ruokaa kypsymässä. Kalan tulosta ei ollut tietoakaan keskipäivällä. Menin siis odottelemaan ruuan valmistumista  pusikkoon.




torstai 14. tammikuuta 2021

Kesäöistä kirveen hiontaa


Suomalainen suviyö




Pakkasta tänään meillä -27 C- Tälläista vanhaa päivitystä tarjoili fb. Vähän huumorimielessä tehty piirros suomalaisesta suviyöstä.


Blogitekstisuositus

KOVA LUU

  Tässä se parempi jalka Hymniä omaishoitajuudesta Suomessa Tarina on tosi ja lainattu omasta julkisesta fb-kirjoituksestani ...