Kulkurin lammella

Pursi saapuu ruusuiseen rantaan
Kaikki on valmiina ottamaan purren tuomat katit avosylin vastaan.

Väritetty akvarelli

Haaveilin kahden kympin kumiveneestä

LÖYSINKIN LAMMIKON

Kukallista päivää!

Nenäni on aivan kipeä kukkien jatkuvasta haistelemisesta. Taisin myös eilen ohimennen kolauttaakin nenääni ovenpieleen tai johonkin sängynlaitaan epähuomiossa... Nämä kukat ovat ainakin niin laimeita, että eiköhän nokkakin tästä pääse rauhoittumaan.

Harsokukkia, akvarelli

Metsänhenki tämäkin

Eräänä päivänä Ryteikössäni

Metsis, akvarelli

Keskentekoinen metsänhenki

-Metsässäni on aina joku läsnä, vaikka siellä ei olisikaan ketään

Kun päivällä pistäydyin Lyliksessä, eli "Martan mökillä" tai  lyhyesti vain mökillä, missä oli niin kotoisaa kaikkine tavaroineen ja savun hajuineen, häivähdys muistoista, jotka ovat olleet muiden, eikä ketään missään, minulle tuli hirveä hinku saada kaikki eloon ja piirtää nähdessäni lehtiöni penkillä keskentekoisine piirroksineen, mikä esitti metsän henkeä ja josta joku voisi sanoa -mikä tuherros! Siellä se lehtiö odottaa ja keskeneräinen metsänhenki ja piha niin täynnä kukkia kuin vain voi kuvitella. Metsämökin ympäristö aivan riehaantunut kukkimaan sateiden ja nyt alkaneen lämpimän ansiosta ja tietysti monivuotisen uurastuksen ja ainaisen kitkemisen ansiosta myös. Palaan tähän kukkimiseen myöhemmin. Tänään tuli jo kuitenkin mieleeni tuleva syys... Näin kulkee ajatus ja ihmisen mieli.

Vaappujat

,

Iso purjelaiva ja pieni nainen

Tänään on jo lämpimämpää. Ihan kesäinen sää täällä Susirajallakin. -Enkä enää "syksyisissä muistoissa" niinkuin tätä seuraavan syksyllä otetun kuvan tekstissä itäiseltä pisteeltä.!!

 Asuessamme Helsingin Krunikassa tuli osuttua joskus suurten purjelaivojen regattaan, siitä pari kuvaa muistona tässä.

Rakastan puuveneitä

Tässä kuvia aikaisemmilta kesiltä,  pilvipoutaa rannikollakin. Blogin kirjoittaja huomattavasti nykyistä nuorempana kuvassa pitkäpukuinen nainen keskellä sekä alakuvassa ihastelemassa laivan kauneutta.

Figuurit

Eu:n manneralueen itäisin piste

Herranen aika, ja pa...paita, Missä ii?

Onko Vanha tietokoneenikin ruvennut kantaa- ottavaksi, vaikkei olisi uskonut tuossa matolaatikossa olevan järjen hiventäkään? Joka kerran, kun olen yrittänyt kirjoittaa itäisin piste, näyttöön ilmestyy vain Täisin piste. Vihaako tämä katkeroitunut masiina jotenkin isäänsä niinkuin iii, parin turhan selkäsaunan takia, onko kyseessä tekninen vika tai näippäriin tipahtanut leivänmuru, vai johtuuko tämä jotenkin  pohjattomasta rikkaisiin Eu- maihin rahan syytämisestä?

 Julkaisen kuitenkin syksyisen kuvan Ilomantsissa sijaitsevasta Eu:n Itäisimmästä pisteestä, (taas se yritti!) vaikka onkin kesä, mitä ei kyllä uskoisi mittarin näyttämän lämpötilan perusteella. Toivottavasti puolukoiden kukkia ei halla pane! Mielelläni lähtisin lepuuttamaan itseäni vaikkapa kreikkalaisen kalastajakylän lämpöön -ja kustannettuna tietyst! tästä omaishoitajan tapaisesta tilanteestani, jossa tukea saadaan vain sairaan ihmisen housun kuminauhasta, muistelen jonkun noin joskus lausuneen..

Syvää rauhaa huokuu  iillä tai ilman tämäkin kolkka, joka sijaitsee itäisen nuapurin rajan välittömässä läheisyydessä

Sorry vain Joulupukki, Äläkäs huku Juhannuksena

Anteeksi nyt  Pukki, mutta Et ollut oikein uskottava viime jouluna! 

Enhän minä nyt sitä, että Sinun olisi pitänyt tuon keikan takia mennä vihdoin sinne nenäleikkaukseen tai että olisi pitänyt lihottautua  viisikymmentä kiloa tehdäksesi minuun mahdollisimman Ison vaikutuksen. Mutta vakuuttavuutesi kannalta, mites tuo noin heikost meni? Etkä tuonu mulle taaskaan yhtään lahjaa.

 Kyllä Sinä siinä yhdessä Fb- kuvassasi rannalla paljasnahkaisena olet  paljon paremman näköinen ilman sitä pomppaa, mihin pukki oli virittäytynyt, no emmä silläkään, mut jotain siis..siitä aattoillasta ja muusta ja senjälkeisestä koristeiden räjähtämisestä.

Ja musta parta ja Bilteman lasit ei nekään oikein sopineet Sulle Pukki. Kertakaikkiaan Sun TYYLISI vähän ontui, joten ihmekkös tuo, jos tunnen itseni vielä hieman hämmentyneeksi näin Juhannuksen kynnykselläkin. Oli kuitenkin kiva nähdä Pukki askareissaan pitkästä aikaa ja noinkin läheltä. Ja ilman sarvia... ihan kilttinä. Tottahan tuo minuunkin vaikutuksen teki. Äläkäs hukuttauvu Jussina.

Terveisin Anne-Riitta

Hyvää Jussia ja Lisää Uskottavuutta Joulupukille

Sulkamylly salainen, My Secret

Sulkamylly salainen, Salamylly suloinen

Tässä se nakottaa kalliolla joen rannalla salaisessa paikassa, jonka vain minä tiedän. Äärettömän sinitaivaan kannella purjehtii hiljaisten pikku hattaraisten parvi. Ei näy suihkukoneen jälkeensä jättämiä vanoja eikä kuulu kaukaista ruminaa, vain olemisen iätön suhina ja sulkien väpätys myllyn jauhaessa salaisuuksiaan, joita ei muille huudella!

Tämä rakennus seisoo luottamuksen unettavalla kivijalalla

Kiltit lapset, varokaa tätä hinkaloa!

Ja miksiköhän tätä "jauhosäiliötä" sitten pitäisi varoa?

Kalpea ja kammitsoitu

Neitokainen katsoo varjoon. Selän takana olisi paljon valoisampaa.

Kalpea ja kammitsoitu, piirros, sekatkn, kasvot maalattu kahvilla

Leipäkorvo, tuo ihmeellinen Sampo

Muutama sana ja kuva leivänteosta kesäaikaan

Äidin tekemää leipää

Myös kuumina kesäpäivinä oli leipää ennen leivottava  ja varsinkin heinäntekoaikaan leipää kului vielä tavallista enemmän. Tuvan uunia oli tietysti lämmitettävä ja silloin  vahdittava myös riihikuivaa pärekattoa, ettei vain piipusta lennähtäisi kipunoita sytyttämään tulipaloa. Kattoa saatettiin ensin kastella hilaamalla sinne tikapuita pitkin sankolla vettä. 

Myöskään ukonilman ei toivottu nousevan leivinuunin ja piisin hohkatessa salamoita houkuttelevaa lämpöä. 
Kesäinen leivän paisto olikin hikistä hommaa, mutta eipä tullut tuskanhiki makoisaa leipää voin kera niityn laidalla varjossa eväinään syövien.

Kaukametsän asuvaisia sammaleisilla sijoilla

Siinä Nalle-emo pesueinensa sammalpohjaisilla sijoilla, jäkäläisillä kankahilla kaukana saavuttamattomien salojen takana

Mantsin mukavat metsäläiset, pastelli

Sulat höyhenen kevyet

 En malta olla julkaisematta tätä kuvaa uudelleen nimettynä,  vaikka poistinkin sen  erään tekstin mukana aiemmin. Blogini on sekin lennähtänyt aivan kaukaisimpiin maihin saakka höyhenen lailla, mistä olen hyvin iloinen.

Valokuva piirroksestani

Ongella Sulkavan suunnalla

Kesähelteellä ongin ruohikossa  ja piirsin, mitä näin.

 

 Kala vei onkeni. Mutta ei se minua ollenkaan harmittanut. Ehkä kalaa.

 

Ongella Sulkavan suunnalla, pastelli

Spring in Boy´s

Herrat heinä suussa, pastelli

Mitä mietit poika pieni?

Lapsi ajatuksissani, Derwent ja punaliitu

 

Markku Juha Ensio,  (heijastukset johtuvat lasista)

 

Huoltomiesten ansiosta ja uutta hellaa juhliessa!

Maanantaista tulikin lopulta suorastaan JUHLAPÄIVÄ saatuani uuden lieden keittiöön ihan käden käänteessä. Kiitos!

 

Ja se kävikin todella nopeasti soitettuani huoltomiehen päivystykseen. Heti alkuunsa sainkin  ällistyksekseni  kuulla, että keittiöni menee samantien kokonaan remontiin, enkä voisi käyttää sitä kahteen viikkoon ollenkaan!
Älysin soittaa kuitenkin uudestaan ihmetellen, johtuuko tämä jotenkin uuninluukustani..?
Onnekseni puhelut vain olivat menneet hieman sekaisin  ja tieto olikin tarkoitettu aivan toisen kiinteistön asukkaille...

Juhlistankin nyt uutta hellaani kesäisellä piirroksella ja saatanpa leipoa vaikka korvapuustit koemielessä  ihan tuotapikaa! Ehkäpä panen muutamia pakkaseen  piknikkiä varten jossain niitun laidalla kesemmällä.

Pellon laidalla

Arkiset orvokit

Arkiset orvokit- kortti, akryylivärit

 

Mutta nyt onkin arki ja maanantai! 

Ja voisi sanoa, ilkeys kun vallan saa, ei kellään ole mukavaa. Ei ole  kivaa ilkeilijöiden kynsissä! Ilkeys sai minussakin vallan eilen sunnuntai-iltana tavattuani erään mukavan tuttuni. Muistinkin taas juuri Ne, jotka olivat minua kiusanneet. ja tavallaan vieläkin käytöksellään pilasivat  iloni tuosta tuttavani kanssa käydystä jutustelusta näin jälkeenpäin ajatellen.

Ja kirjoitin siitä blogiini. En halua kuitenkaan pilata blogiani yksin muutaman typeryksen takia. Joten poistin tuon kirjoituksen nukuttuani yön yli. Vaikka tuo kiusaaminen vakava paikka minulle olikin.

Mutta Hyvää maanantaita 7.pv toukokuuta Kaikille tasapuolisesti! 

 

Anne-Riitta

Kevään keijuja ja ihania surusilmiä

Kevään kaunokainen siinä tähyilee tulevaan suveen. Mitäköhän tuo mahtaa tuoda tullessaan. Itsekullekin. Ja pian on taas syksy, joten asioiden pitäisikin jo alkaa tapahtua, ettei kaikki kaunis ja kuviteltu siirry taas vuodella eteenpäin. Tai tulevaisuuteen, jota ei enää ole. Sitä miettien surullinen on surusilmä.

Angel, pastelli