My Animals

Rakkaat lampaat ja Arwi-vainas plus muut, pastelli

Vanha kuikka

Kuikka Koponen, tuo kuviteltu esi-isäni siinä meloskelee savivedelle päin.

Itsekin tykkäsin kellua kotijärvellä ja uiskennella pitkin selkää niinkuin tuo Kuikka oli tehnyt.
MUTTA tämä näyttää hieman kaakkurilta vaikkei ole kumpikaan. 

-vaan sarvipäinen mielikuvituslintuni, vesiväri

Martta Kiiski, Ilomantsi, in Memoriam. K. 27.3.2012

Martta

Minä en osannut olla niinkuin Et Sinäkään aina, niinkuin olisivat vaatineet. Mutta Sinä olit minun silmissäni isompi..

Mutta tässäpä Sinä kävelet, vaikka viime yönä menit pois. Ja Elit!

Minulla on ikävä Sinua.. 


Kunnioituksella  
Anne-Riitta

Kumussa

" Korvan takana" on osa isommasta vesiväri-maalauksesta

Arvaa Kuka?

(Piirros ei esitä itseäni)

This is My Life

- ja rakkaudesta suohon

Pastelli (heijastuksia lasista)

 

Varhainen lumi, värikynä piirros

Sadepäivä

Niitulla

Tyhjä tuoli -ja harvinaisen siisti pöytä!
Ei leivän murua! Akvarelli

Pari pariskuntaa tapetilla -parketilla

Kipunoina mielessä, muste ja simppeli kuvankäsittely

Doll`s Hand made

Blue Roses

Kortti

Siniset ruusut, kortti

Kolme kortti-aihetta

Valkeat kukat, kortti

Taitettu kortti

Päivänsini, kortti

Katriina

      Syyskuun kyyhän se siinä tyttöä väijyyp, akvarelli.  Surullisen prinsessan kulkiessa kääntyy vanha pihlajakin liitoksistaan. Ja se tiiraa perään niin että eikös vaan veny kyykäärmeen mittoihin ja luikahtaa jo tytön perään.                                                  

Huoneen hämärässä

Tassukas,vesiväri

Vanha joulukortti, "Kontion hiihtoreissu"

 Kunnon leveät tervatut puusukset pysyvät tukevasti nahkaisilla varpaallisilla tassu-tuntumassa ja kaatuessa ei ole vaaraa ettei suksi irtoa jalasta ja katko luita ja nivelsiveitä otteessaan. Tuohikontti on kepeä ja suojaava kantoväline, suositeltava niin lahjoille kuin kaloillekin. Kortin julk. Laura&Nelson

Kettulassa

 

Kun oksa rapsahtaa tai sieraimiin kantautuu outo häivähdys tietää jonkun lähestyvän, vaan millaisin aikein.. Juuri kun näit mustaliivisen ukon seisovan kukkamaasi takana metsän laidassa ja melkein häntä jo huusit nimeltä, katosi se puun runkojen sekaan, Käveltyäsi paikalle on siinä vain koskematonta sammalta.

Nokallinen kimpikannu

Riihi, tuo pelottava jytkeen ja varstomisen nokinen ja hikinen tyyssija oli ennenmuinoin monenlaisten muidenkin tapahtumien kesku, aivan mestojen mesta. Puintiajan jälkeen saattoi läikähdellä kimpikannukin, tai kolahdella jopa ruumislauta, mille vainaja asetettiin talven yli makaamaan odottamaan maahanpanoa  sulaan maahan keväällä.

Riihen takana Pääsiäisen aikaan iivat viistävät taivaanrantaa ja Parppeinvaaraa!

 

Vuohi katolla, piirros. Varjot pitenevät keväthangella ja valonkajastukset kulkevat suojaisten lumipöllähdysten lomassa, varsinkin illansuussa kannattaa katsella taivaanrantaa muidenkin kuin sitä itse maalaavien.                                                                                                                    

Minä-pelle ja muuta mukavaa. Vielä löytyi vanhoja piirustuksia jo sammaloituneesta arkusta

Tyttö

MinäKlowni, pastelli

Mikä Jokeri, vesiväri