Arvoisat pitkämieliset vieraani

torstai 7. syyskuuta 2017

Feeling Absent


Huomenta Suomi
Tästäpä tulee mieleeni aika kun olin vielä mieheni Maurin omaishoitaja. Maurihan oli osittain halvautunut, amputoitu ja aivohalvauksia läpikäynyt. Kun hän ei suostunut lähtemään kotoa ambulanssiin, nämä soittivat poliisit, joita tuli pihaan kolme (3) autollista. Poliisi kävi lopulta päälle kotinsa tuulikaapissa istuneeseen sairaaseen ja työnsi pippurikaasua silmiin. Ambulanssissa tuskaisena maatessa kirjoitti vielä 300 euron sakon poliisin vastustamisesta. Minua käskettiin huuhtelemaan omia silmiäni kylmällä vedellä. Kyllä minä ne nyt viimeistään huuhtelen kuumilla kyynelillä!!!!!!!!!!!!
Finnish police marching to deport a baby in Jyväskylä!

Kommentit
Anne-Riitta Laukka-aho Jääkö aikamme historiaan hymyilevänpimeyden aikakautena, sillä Sipilä aloitti yölliset salaiset turvallisuusneuvonpidot tietäen, että kentällä odottaa kone Kabuliin ja tapettavaksi vietäviä ihmisiä.

Vastaa1 t
Hallitse
Anne-Riitta Laukka-aho Voi hyvä veli, miksi sipiset nettikirjoittelusta, kun itse kylvät kansalaisiin hämminkiä ja  pelontunteita öisin kokouksin. Ehkä meillä onkin syytä todelliseen kauhuun, jos vallanpitäjien kokoukset eivät päivänvaloa enää kestä.

Vastaa1 t
Hallitse
Anne-Riitta Laukka-aho Meitä yksityisiä ihmisiä on kasvatettu häpeämään pienimpiäkin virheitämme ja syyllistetty mm kirjailijoita milloin mistäkin epäoleellisista asioista. Mutta mitkään ihmisyyden rajat eivät koske nykyisiä vallanhaltijoita enää Suomessa. Paha vetää puoleensa, nyt ei tarvitse pelätä olevansa naivi, kun sen sanoo.

keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Kissavuoren kalastajat


Lähestyvän mualiskuun vaikutustako jo havaittavissa?

Kissojen yökalastuskuva taas. On jo viidennentoista helmikuuta iltamyöhä. Yhtään ainutta kissan naukaisua ei ole vielä tänä talvena kuulunut. Pelkäänkin jo purteni ajautuneen tyystin kissattomalle alueelle. 

Pahimmassa tapauksessa ei ole ketään, jota edes kengällä heittäisi, niinkuin vuosia sitten tapahtui Kuopiossa. Pation alisesta kauhean pahaäänisestä kissatappelusta ei ruvennut tulemaan loppua koko yönä, joten tartuin lähimpään monoon ja sinkosin sen makuuhuoneen ovesta ääntä kohti. Sitten vasta alkoikin varsinainen äläkkä. Kyllä kolleista ääntä lähtee.


maanantai 13. helmikuuta 2017

Hyvää ystävänpäivää

...ja ruusuja lurjukseltakin


Tuli mieleeni takavuosina tiuhaan  jukebokseissa pyörinyt Ruusuja lurjukselta -kappale. 



Nytpä on hyvä tilaisuus muistaa ystävää. Ja jos on tullut mokailleeksi, luulisi tuon yp- lähestymisen raivaavan vähän tietä varsinaiselle anteeksipyynnölle, jos tuntee sellaiseen tarvetta.
Vaikka sitten vain rennosti huikata "sori" toisesta suupielestään, jos on pelännyt suistaneensa ystävänsä elämän täysin raiteiltaan typerillä jutuilla. Tosi ystävyys kestää kyllä pienet säröilytkin. Ja on luonteeltaan varsin hyväksyvää ja lämminhenkistä toimintaa.

Piirros kuuluu sarjaan  "selvinnee myöhemmin". En tarkoita piirtäjää, vaan sitä, mitä kuva esittää.



kukittaja

perjantai 3. helmikuuta 2017

Jämäliitupiirros ja simppeliä kuvankäsittelyä


Ensi viikolle kylmenevää ...


Mutta Tammikuu on takana päin, joten eiköhän tämä tästä......
Pitäisi saada uusia piirrustustarvikkeita, tämänkin olen piirtänyt sekalaisilla liidun pätkillä. Että ihan kertakaikkiaan...tyhjät lootat.
Joten lisäsin  väriä Picasasta



Tänne äiti!  -vähän simppeliä kuvankäsittelyä



torstai 2. helmikuuta 2017

Onkiminenko välinelaji?

Karahkaisia vapoja 

ja kolme ongen korkkia, eilinen saaliini

Saaliilla tarkoitan, että sain öylön piirrettyä tämän kissakuvan, missä kissoilla on nämä kyseiset elementit ja harrastuskalastuksen kulmakivet: vapa, onki ja korkki.
Niinkuin ennustajan työssä tarot-kortit, heiluri ja kristallipallo. Musta kissakin saattaa kuulua asiaan. 
Nälkäkö ajanut lie kissat yöllä kalaan. Sillä yöhän tuo on, kun taivaalla loimottaa kuun sirppi kapeana kuin luvassa oleva maailman rauha, tai paremmat ajat.

Onkiminen on mukavaa puuhaa, muttei siitä makseta pohjapalkkaa tietääkseni missään.




maanantai 30. tammikuuta 2017

Bääääää

Lampaat ovat itsepäisiä laumaeläimiä

Jos yksi johtava elikko kääntää päänsä johonkin suuntaan muut ovat siellä vilauksessa.
Jos ovat menneet kukkapenkkiisi tai karanneet naapurin penkkiin, on aikamoinen työ saada niitä takaisin. 
Jos tarjoilet jotain ojanpielestä kassaroimaasi evästä ja yrität saada  tämän vitsasherkun kaikkien saataville,  lampaat seisovatkin jo kerppujesi päällä sorkkineen, eivätkä äjähdäkään toivomaasi suuntaan ja sotkeudut vielä omiin oksiisi.
.
Jos aitaukset eivät ole kunnossa stressaannut pian niin, että menevät siinä helposti yöunetkin sekaisin. Ehkä joudut hakemaan kaunoiset  karitsasi joku aamu kaupungin torilta, jos vain keskustaan pääsee maantietä pitkin ja johtaja on näin päättänyt.. Lammas valikoitsee ruokansa ja kulkureittinsä hyvin tarkkaan. Ihmettelen, miten niille on usein tarjottu jättömaita ja huonoja laitumia. En ole ikinä nähnyt lammasta, joka söisi mitä sattuu. Se osaa olla myös perin juurin niipokas elukka.
Ja aidan yli se osaa tarvittaessa kiivetä, jos aita on kyllin matala. Se osaa myös kaivautua aidan alitse. 
Tyhmänä pidetty lammas tarvitsee myös hyvän paimenen ja yösijan, ettei susi pistelisisi nukkuvaa saparoitsijaa poskeensa.





lauantai 28. tammikuuta 2017

Ketut ovat ovelia tänään

Kettujen oveluus lisääntyy suhteessa lisääntyvään valonmäärään

On nimittäin löydettävä uusi puoliso,eikä se onnistu ihan vain puiden takana lymyillessä. vaan on  kajautettava iltaisin pari säettä ja ulvottava vielä naapurin Mikkoakin paremmin.
Kevään mittaan selviää, kantoiko laulu hedelmää. Puoliso on silloin jo häippässyt omille teilleen, mutta ketun poikaset ovat kyllä suloisia olentoja.

Tanssivat ketut


perjantai 27. tammikuuta 2017

Taas kaksi mahdollisuutta

Avopäin vai hatutta päin?


Opettajani suositteli muistaakseni käyttämään ilmaisua "ilman hattua", mikäli asian haluaa ilmoittaa täsmällisesti esim ulkomaalaiselle, jos tämä pyrkii pakkaseen avopäin ja huomautat hänelle siitä..

Viimeisin presidenttivalinta ameriikan malliin on alkanut hatuttaa minuakin siinä määrin, että tulee jo mieleen  mennä karvahattu päässä nukkumaan. 

Toisaalta tuoreessa muistissa on vielä eräs julkisuudessa nähty pohjoiskarjalainen talvipäähine. Oikein Tv:sta tuttu. Osataaan sitä täälläkin. Ehkä kuitenkin menen yöpuulle hatutta päin, etten näkisi enempää painajaisia, sanoipa entinen äidinkielen opettaja tuosta mitä hyvänsä.
Otanpa sitten päänsärkyyn vaikka vähän tippoja.

Ei nukkumaan hatutta päin



torstai 26. tammikuuta 2017

Sulkien ja sulkakynien suhinaa

Kiiltomatoja, virvatulia ja hiidenkirnuja....

Sulkamyllyn kävijöille tuttua


Sulkamylly-aiheesta on saattanut kirjoittaa satukirjan Kaarina Helakisa mutta itse kuvittelin tuon myllyn sijaisevan Rimmin suon takana vatukossa, jo ennenkuin opin edes lukemaan. Tähän päätelmään olin tullut kuultuani isommalta serkulta, että sieltä ryteikön takaa olisi putkahtanut vastaan harmaantunut rakennus. Rakennusta tai ei, siellä kuului nähdyn myös hiidenkirnuja. kiiltomatoja ja virvatulia.Voiko sulkamyllyn paikalta enää enempää toivoa. Tuolla suunnalla on myös hylätty grafiittilouhos, mikä on kylläkin  ihan todellinen ja vieläkin olemassa.

Tietääkseni siellä myllyssä syntyy uusia tarinoita tuulen liikutellessa myllyn sulkasiipiä. Nykyisin jutut kirjoitetaan combuterilla, mutta minun lapsuudessani saattoivat sulkakynät hyvinkin olla vielä käytössä. Myllyt ovat huomattavasti hiljaisempia kuin tuulivoimalat,  mutta ainahan toiminta saattaa aiheuttaa kitinää ja kolahtelua, varsinkin jos järki ei juokse kirjoittajan päässä niinkuin Kekkosen myllyssä.

Sulkamylly
Sulkamylly suon takana

tiistai 24. tammikuuta 2017

Tuulenpuuskia

Älä päästä huonoa tuultasi karkaamaan 

Ainakaan kenenkään kimppuun


Joudut vielä katumaan ja juoksentelemaan sanojesi perässä kuvan tytön lailla.
Mutta joillekin ihmisille loukkaaaminen ja ärhentely tuottaa ilmeisesti niin suurta nautintoa ja paikkaa jotain koloa siellä  sielun syövereissä, etteivät he lähtisi alkuun pantua vyyhteä selvittelemään mistään hinnasta.

Ja vaikeaahan se joskus onkin, jopa mahdotonta, 

Puuska, vesiväripiirros






maanantai 23. tammikuuta 2017

Eräässä sadussa...

kadonnut rahalipaskin löytyi

etsiessäni pikapankkikorttiani, joka ei vieläkään ole löytynyt!


Hahhah, kuinka tämä voi olla mahdollista? Tämän rasianhan taas olisi pitänyt jäädä erään nuoren matontekijän haltuun, vai onko tarinaan tullut muutoksia liian paljon nukkuessani....
Taidan olla raittiin ilman tarpeessa ja lähdenkin nyt viemään roskat, vaikka kello on puoli yksitoista illalla. Tai. Jatkan pankkikortin kuumeisia etsintöjä.
Tulipahan tehtyä tarinaan taas yksi piirros.


Kadonnut rahalipas

lauantai 21. tammikuuta 2017

Migrant Tales

One Big Tear

Olen Migrant Tales blogin tilaaja ja kun luen tuota blogia, useinkin tulen hyvin surulliseksi. Eihän se blogin vika ole, vaan syyt löytyvät kirjoitusten taustoista.

Eikä  näy edes lohduttavaa lintu-Valkeaa näköpiirissäni. Jospa sadun keinoin voisikin vaikuttaa tähän maailmaan. Mutta ikävä kyllä ei tykin piipusta ammuta ruusuja, eikä sitä ole tehty ennenkään. Ja nyt on käytössä jo muut aseet.




Lohdutus, Conte´

perjantai 20. tammikuuta 2017

Missähän on elämänpuu

Kookas Elämänpuu teos Arabialla...

Sattui koneelta tämä valokuva, (joka ei ole oma ottamani)ja ensimmäiseksi tuli mieleen tuo Birger Kaipiaisen Elämänpuu siellä tehtaan uumenissa. Onko se säilynyt ja entisellä paikallaan.
Nyt kun on tuotanto siirtynyt Romaniaan ja käsittääkseni Thaimaahan, en tiedä tarkemmin....
Kun tässä äskettäin pitelin muualla valmistettua Teema-mukia kädessäni, se tuntui minusta  jotenkin hengittämättömältä. Vertasimme sitä vanhaan mukiin ja samaa mieltä oli ystävänikin. Eri muki. Ale-tuote olikin. Samankokoinen, mutta kutistunut. Aika aikaa kutakin.




Entinen duunipaikka, yksi monista

torstai 19. tammikuuta 2017

Tulinen kokki

Imeliä välipaloja



Kaipaan joskus todella imeliä välipaloja, sillä ruokalistanihan on varsin maskuliininen. Ja karvaskin, sillä kokki lykkää varmaankin kaikkiin eväisiini öljyn lisäksi etikkaa. Kaikista halal-shopin ryydeistä en edes tiedä, mitä. Olen lakannut kyselemästä, kun olen huomannut säilyneeni terveenä näinkin pitkään.
Ehkä jopa näiden ansiosta. Hampaissa on karskahtanut myös karkea suola. 

Ruokani ei ole pahaa, en minä sitä tarkoita. En vain ole varma onko kokin kotiseudulla ollut tapana pistellä poskeen puoliraakoja vihanneksia, vai onko kokki rukka luonani vain niin nälissään, ettei malta niitä aina kypsentää. Siitä olen pahoillani jos näin. Kalassa oli eilen isoja ruotoja ja kidukset. Lihoissa on luita ja omenoissa siemeniä ja luumumehuksi luulemani liemi kuin tervankusta.. 
Ja tällä menolla riisin jyvät vähenemään päin.






Ja neuvoksi kaikille naisille: Älä ota kumppaniksesi mustakutrista isoruokaista masterseehviä, joudut vielä tämän koekaniiniksi, kun se testaa uusia reseptejään sinuun.

Mutta minuthan  opetettiin syömään suurinpiirtein kaikki, mikä ei pakene lautaselta. Ja jos alan äkäilemään tai tuputtamaan neuvoja, saattaa kipakka kokkini siitä äkämystyä niin, että ja ottaa ja häipyy, paukauttaa vielä lautasetkin seinään lähtiessään.
Jään  mielenkiinnolla ja kiitollisena odottamaan, mitä sanoo sisikuntani tämän päiväisestä papukastikkeesta.


vesiväri ja piirros
HEMPEILYKSI MENI TÄMÄKIN RUOKAKRITIIKKI, MUTTA MENKÖÖN, KUNHAN VÄLTYN JOKAPÄIVÄISELTÄ SOPAN KEITOLTA ON KAIKKI HYVIN

lauantai 14. tammikuuta 2017

Pikaisesti Picasalla


Kuvapäivitys lauantai-illan ratoksi


Kopiopaperille puuväreillä tehtdyn piirroksen uusi elämä




Lopetin tähän kolmnteen, sillä leikkiähän olisi voinut vaikka koko yön....

torstai 12. tammikuuta 2017

Jäiset näpit ja iskias jota ei tullutkaan, mutta antoi odottaa

Inhorealistinen pätkä tammikuulta

Sisulla suomalainen selättää keskitalven ja taittaa tammikuun 

...ja ulkona on Reino aina hiihtää taikka luistelee... näin aapiseni


Kalvava kylmyys järsii varpaitasi ja sielua nyrhii kalpeat päivät. Ulkona livettää ja joudut varomaan kalloasi joka askeleella tiekoneiden jäljiltä.
Suurin osa ajasta on sysi pimeää. Sinun on pidettävä myös kaihtimia kun asunnossasi on valot, jos et halua olla näyteikkunassa. Tai tiedä, mistä vielä saat syytteen. Ja ymmärrätkö sitten mistä syytetään.

Talviset oksat, Conte



Tammikuu ei siis ole yksin talven iloja eikä luonnon lumoa tai palmujen huisketta etelässä. Mieleen voi nousta jopa suoranaista pakokauhua, vaikkei mikään erityinen crazy man olisikaan.
Kouluun lähtö vitkastuttaa, kun paleltaa ja nukuttaa sekä nukuttaa ja paleltaa samaan aikaan.
Pahimmat lintsarit voivat nukkua autotallissa tai kellarikomerossa puolille päivin ja sitten vasta lähteä kylille hengailemaan.
Joku on kertonut paniikkihäiriön iskevän juuri tammikuussa ja muun osan vuotta olevansa normaali. Tarua vai totta.
Siispä lämminhenkinen ystävä on sinulle tärkeä nyt erityisesti. Jutustella niitä näitä ja lämmitellä vaikka kahvilla. Maaseudulla oli ennen kiva tapa poiketa pyhäkylässä  koko perheen voimin kovillakin pakkasilla.

Jos ei ole mitään yhteisöä  ympärillä.. myös yksinäiselle ulkolaiselle saattaa talven kovuudessa iskeä paha koti-ikävä.
Jopa niin paha, että kotimaassa odottavista riskeistä huolimatta haluaa yht äkkisesti palata kotiin vaikka sota-alueelle.
Suoritetut vaivalloiset ponnistelut uutta elämää kohti ovat vaarassa jäädä unhoon tuon tunteen vallatessa.
Samoin jotkut pohjoisen ulkolaiset opiskelijat voivat harkita opintojensa lopettamista pelottavan pimeän keskellä ja kärsivät stressistä.
Mutta ovat sieltä pohjoisesta palanneet eteläsuomalaisetkin kertoen elämän käyneen liian raskaaksi pohjoisen kaamoksessa.

Toivoisin olevani talviunilla nyt. Kirjoittaminenkin tuntuu tylsältä ja aihe samoin. Aihe erityisesti.

Palellutin naamani pahasti lapsena ollessani mukana jäiden nostossa. Mikä tarkoittaa sitä, että järven jäästä sahattiin suuria lohkareita jotka ajettiin hevosella lähelle navettarakennusta ja jäät peitettiin mudalla ja sahanpuruilla yms. Kesällä niitä käytettiin maidon jäähdytykseen. Tämä tapahtui ennen sähkön tuloa talouteen.
Kasvoni jäivät kylmän aroiksi tämän paleltumisen jälkeen. Arvattavastikaan en nauti pakkasista. Katselen vain ikkunasta. Odotan säiden lämpenemistä.



maanantai 9. tammikuuta 2017

Entinen tyyli ja uuet kujjeet!

Vuoden ensimmäinen postaus ja poksaus

Arvoisa ja Kunnioitettu Blogivieraani, toivotan Sinulle Kaikkea Hyvää Aluillaan olevalle vuodelle 2017 !

Tähän toivotukseen sisältyvät hyvä terveys, riittävät rahavarat, kaikkinainen kukoistus ja elämisen tasapaino  ja  mitä nyt itsekukin milloinkin tarvitsee.
Ja kaikki tämä kun olisi vielä saatavissasi ilman koodia, tunnistautumisia tai kaikenkattavia vakuuksia. Sittenpä oisikin perin perfect.


Runsauden pensas ihanuuksien ihmemaassa,
 pastelli