tiistai 21. tammikuuta 2014

Enemmän yöpilveä kuin ylävirettä

Tervehdys!

Tänään oli meidän kylän Kela-päivä. Vein omaishoitajan kuntotuskurssi-hakemuksen. Paikkoja taisi olla niin monta avoinna, että virkailijalle tuli epäilys, alkaakokaan  koko kurssi. Jos ukkiini olen tullut niin kylläpä on huono ennuste!  Ukkini kohdalla kyse oli  tosin sotainvalidi /veteraani  kuntoutukseen pääsystä ja ikä loppui ennen kuin vihdoin olisi sinne kuntoutukseen päässyt..

Tosin ei tässä nyt ihan maailmanlopun tunnelmat ole, jos ei niin ylävirettäkään. Äskettäin aivohalvauksen saanut omaiseni oli kuulemma käyttäytynyt osastolla  huonosti ja sotkenut partavaahdolla käytävän lattiaa ja tuolinsa ja kieltäytynyt yhteistyöstä mm ottamasta lääkkeensä.. Minkäpä minä sille voin.  No onneksi se  oli ollut vain partavaahtoa eikä muuta peellä alkavaa,  sairaalassa ei ihan mahdotonta sekään.  Pahempaa oli kuitenkin tulossa kun sain  lääkkeet annettua, ne menivätkin  henkeen ja nenästä tuli oikea verenpurkaus ja vuolaasti verta. Siinä menivät sitten ne puhtaammat pyjaman housutkin. Tulipa  mieleen Speden ja Veskun paremmat retkeilyhousut ja siinähän taisi mennä lopulta  retkeilyhampaatkin.. 

Talviyö, vesivärit

10 kommenttia:

  1. Se on ihmisen elo toisinaan raskasta ja kaiketi kaikilla tulee mitta täyteen - en usko että kaikki tunteenpurkaukset johtuvat sairaudesta sillä (kaikki kunnia hoitokodeille ja sairaaloille) toisinaan kuulee aika huimia juttuja.

    Siitä sen sijaan ole äärimmäisen iloinen sillä mun oma listani hukkui siinä rytäkässä ja aika on muutenkin mennyt Jurttaa rakentaessa joten en ole ehtinyt paljon roilaamaankaan. Olen oikeasti iloinen koska sä kuulut niihin aktiivisiin etkä vain tule ja jätä hommaa siihen (se oli yksi niistä monista syistä miksi se hullu lopetti sen yhden kivikasan pitämisen - minähän en koko ukkoa edes tuntenut ;) )
    Terevtulemast ja laitoin sulle jo oman paikan kuntoon <3

    VastaaPoista
  2. Thanks, Mielenkiinnolla lueskelen kaikkea, mikä jotenkin "sytyttää" tai sinnepäin.

    VastaaPoista
  3. Ihana vesivärityö:)
    Sotkua tulee meilläkin välillä, kun poikani(jonka omaishoitaja olen) ravintoletku irtoaa ja vellit ja mahansisältö valuu vaatteille ja pyörätuolin kautta lattialle. Mikäs siinä auttaa kun rätti käteen ja huumoria peliin..
    En kyllä laittaisi poikaa muuallekaan, on ihme, että jäi henkiin onnettomuudessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kylläpä on kovat paikat ollu teilläkin. Joskus tuntuu että toisia koetellaan enemmän kuin toisia. Voimia Sinulle ja pojallesi. Rakkaushan se meitä kantaa, jos kaataakin.

      Poista
  4. Kaikki kunnia heille jotka jaksavat hoitaa omaisiaan.
    Ihana tuo sinun taiteesi

    VastaaPoista
  5. Ei ole ihmisen elämä helppoa, ei;/
    Mutta sydäntä ja sisua se vaatii, Anne-Riitta; osanottoni ♥
    Hyvää viikonloppua sinulle ♥♥

    VastaaPoista
  6. Kiitos Aili Mummo! Joskus tulee eteen vielä se raskaan päätöksen paikka ja aika tunnustaa oma voimattomuutensa. Siihen on tuskin kovin pitkään enää.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Kiva huomata sinun nähneen vaivaa ja katsoneen julkaisuni.💖

Blogitekstisuositus

KOVA LUU

  Tässä se parempi jalka Hymniä omaishoitajuudesta Suomessa Tarina on tosi ja lainattu omasta julkisesta fb-kirjoituksestani ...